Avainsana-arkisto: Jean Sibelius

Konserttikeskuksella kiireinen Sibelius-juhlavuosi – 570 Sibeliuksen musiikista koostuvaa konserttia

soiva metsa

Konserttikeskus (vuoteen 1973 saakka Koulujen Musiikkikeskus)  järjestää vuosittain lukuisia konsertteja ja muita musiikkiesityksiä kouluihin ja päiväkoteihin.

Sibelius-juhlavuosi on ollut Konserttikeskukselle aktiivista aikaa. Yhdistys järjestää säveltäjämestarin syntymän 150-vuotisjuhlavuonna kaikkiaan 570 Sibeliuksen musiikista koostuvaa konserttia. Viimeinen tämän vuoden konserteista esitetään 17.12.2015. Konsertit ovat tuolloin tavoittaneet yli 100 000 kuulijaa kouluissa ja päiväkodeissa eri puolilla Suomea. Lasten ja opettajien palaute konserteista on ollut kiittävää.

Valtaosa Konserttikeskuksen Sibelius-konserteista ovat olleet sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin esittämiä koulukonsertteja Luonto ja Kalevala kansallissäveltäjän inspiraation lähteinä sekä Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa. Kyseisiä konsertteja kertyy vuoden aikana kaikkiaan 486.

Juhlavuoden konsertteja ovat esittäneet lisäksi Sibeliuksen lapsenlapsenlapsi, basisti ja säveltäjä Lauri Porra yhdessä pasunisti Juho Viljasen kanssa ohjelmalla Ainolasta kohti ääretöntä. Myös tuubavirtuoosi Harri Lidsle ja pianisti Miikka Kallio ovat esittäneet juhlavuoden aikana ohjelmaansa Tuubakimalainen Ainolassa.

Konserttikeskuksen perustamiseen marraskuussa 1963 vaikutti osaltaan lähestyvä Sibeliuksen 100-vuotisjuhlavuosi. Yhdistyksen järjestämät ensimmäiset koulukonsertit lokakuussa 1964 koostuivat Sibeliuksen sävellyksistä.

Konserttikeskus ry on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen Sibelius-konserttikiertueiden toteuttamista varten vuonna 2015. Konserttikeskus järjestää opetus- ja kulttuuriministeriön tuella konsertteja ja työpajoja kouluihin ja päiväkoteihin koko Suomen alueella.

Lue myös; Soiva Metsä – Sibelius-levytykselle kultalevy

www.konserttikeskus.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Uutiset

10 valittua Sibeliusta

Raffaello (viulu) ja Leonardo (sello) soittavat Sibeliuksen Vesipisaroita

Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä Julian opastuksella. Ensimmäinen varhainen sävellys on n. vuodelta 1881, jolloin Sibelius kirjoitti 9-vuotiaana paperille Vesipisaroita viululle ja sellolle.

Sväng huuliharppuyhtye soittaa katkelmia teoksista Valse Triste, Alla Marcia Karelia-sarjasta ja Andante Festivo

Karelia-sarja on Jean Sibeliuksen 1893 säveltämä orkesterisarja. Viipurilainen osakunta tilasi Sibeliukselta musiikin Karjalan historiaa käsittelevään kuvaelmasarjaan.
Karelia-sarjaan Sibelius valitsi kuvaelmamusiikista kolmannen kuvaelman Intermezzon, neljännen kuvaelman Balladin ja Alla marcian Pontus de la Gardie -kuvaelmasta. Sarjasta tuli yleisön suosikki kotimaassa ja vähitellen myös ulkomailla.

 

Vuokko Hovatta ja Jarmo Julkunen:  Sydämeni laulu

 

Sydämeni laulu on Aleksis Kiven kirjoittama runo, joka on alkuaan ilmestynyt Kiven romaanissa Seitsemän veljestä. Sydämeni laulu Aleksis Kiven tekstiin on pieni mestariteos ja tunnetuinta Sibeliusta. Sibelius sävelsi sitä Ainon odottaessa perheeseen kolmatta tytärtä vuonna 1898. Laulu kertoo lapsen kuolemasta. Kirsti-tytär kuoli  alkuvuodesta 1900.

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

 

Luganon mandoliininorkesteri esittää Valse Tristen

 


Valse triste (op. 44) vuodelta 1903 on suosituimpia ja levytetyimpiä Jean Sibeliuksen orkesterisävellyksiä. Kappale on osa Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema sävellettyä musiikkia.  Sibelius myi teoksen suomalaiselle kustantajalle, joka myi teoksen oikeudet edelleen Breitkopf & Härtel -kustantamolle. Ironista kyllä, Sibelius ei juuri hyötynyt teoksesta rahallisesti. Sävellyksen suosio kasvoi ja teoksen osti Breitkopfilta seuraavana vuonna 80 orkesteria.

 

Jussi Makkonen, sello ja Nazig Azezian, piano: Impromptun op. 5/5.

 

Janne ja Aino menivät naimisiin kesällä 1892. Sibeliuksella ei ollut varaa häämatkaan, ja niinpä hän sai ajatuksen anoa Helsingin yliopistolta matka-apurahaa siihen, että pääsisi Karjalaan tutustumaan kanteleensoittoon ja runonlauluun. Sibeliukselle myönnettiin apurahaa 400 markkaa, ja tuon apurahan turvin hän päätti lähteä opintomatkalleen, joka kätevästi kävi samalla myös häämatkasta.

Aino ja Janne matkasivat höyryjunalla Joensuuhun. Sieltä Janne vuokrasi taffelipianon sävellystyötänsä varten, ja niin matka jatkui sisävesilaivan kyydissä Pielistä pitkin kohti Lieksaa. Lieksassa asui Jannen isän hyvä ystävä Hämeenlinnasta, maanmittari von Fieandt . Hän neuvoi Sibeliukset muutaman kilometrin päähän Pielisen rannalle Monolanniemeen majoittumaan. Veneeseen nostettiin paitsi matkatavarat, myös Jannen vuokraama taffelipiano. Lieksasta Sibelius jatkoi syvemmälle Karjalaan tutustumaan runonlauluun ja kanteleensoittoon. Tuon suuren vaikutuksen tehneen matkan jälkeen hän sävelsi Impromptun op. 5/5. Kappaleessa voi melkeinpä kuulla Pielisen veden helmeilevää solinaa sekä kanteleen soiton vaikutusta.
NIGHTWISH – Finlandia (Jean Sibelius cover)

 

 

Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno. Se oli alun perin Historiallisia kuvia -nimisen orkesterisarjan viimeinen osa. Finlandia on kansainvälisestikin hyvin tunnettu ja kuuluu sinfonioiden ja viulukonserton ohella Sibeliuksen tunnetuimpiin teoksiin.

 

Mieskuoron flashmob: Finlandia Helsingin rautatieasemalla

 

 

Finlandian loppupuolella sävelrunoa kuullaan niin sanottu Finlandia-hymni, jonka Sibelius sovitti myöhemmin erilliseksi teokseksi kuorolle (op. 26 ja op. 113 no. 12). Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.

 

Joonas Nuutinen soittaa Jääkärinmarssin  The Jäger March – Crazy Scat Cover

Jääkärimarssi op. 91a (alun perin Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Hilfsgruppenführer Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille. Jääkärimarssi on Puolustusvoimien monien yksiköiden kunniamarssi. Jääkärimarssi on itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäinen musiikkikappale, jonka aikana Mannerheim-ristin ritarit kättelevät ensimmäisinä vieraina tasavallan presidenttiä.
Matias Säily soittaa kappaleen Koivu Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston soittohuoneessa

 

 

Sibeliuksen ”puusarja” on hienoimpia näytteitä säveltäjän herkkydestä; hänelle ”puut puhuivat”. Opuksen suursuosio kertoo puolestaan. Puut ovat kuusi, mänty, koivu, haapa ja pihlaja. Sibelius on nimittäin säveltänyt kullekin näistä puista ihastuttavat pianokappaleet. Luontohan oli suuren säveltäjämme ikuinen innoittaja.
Jarkko Ahola laulaa joululaulun En etsi valtaa loistoa

Ei valtaa, kultaa loistoa, tunnettu myös nimellä En etsi valtaa loistoa (ruots. Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt) on Zacharias Topeliuksen vuonna 1887 kirjoittama joululaulu. Alkujaan sen nimenä oli vain lyhyesti Joululaulu (ruots. Julvisa). Laulun sävelsi Jean Sibelius vuonna 1895. Laulussa rukoillaan ”taivaan valoa ja rauhaa päälle maan” ja onnellista joulua sekä rikkaille että köyhille.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua

Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä lanseerataan Ainolan puutarhan tuoksuja henkivä hajuvesi L’air d’Ainola

sibbehajuvesi

Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä lanseerataan Sibeliuksen kodin, Ainolan puutarhan kukkien inspiroima naisten hajuvesi L’air d’Ainola. Sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin ideoiman parfyymin on luonut Suomen ainoa ammattiparfymööri Max Perttula. Hajuvesi on saanut inspiraationsa Aino Sibeliuksen puutarhasta, jonka hoitoa hän rakasti. L’air d’Ainola –tuoksussa onkin mukana Ainolan puutarhan kasveja; pioneja, orvokkeja, kaunokkeja, kurjenmiekkoja sekä Ainolle rakkaita ruusuja.

Hajuvesi julkaistaan Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.2015 Joensuussa Carelia-salissa Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertissa, jossa Jussi Makkosen ja Nazig Azezianin kanssa esiintyy baritoni Juha Kotilainen sekä Joensuun kaupunginorkesterin muusikoita.

Jussi Makkonen ja Nazig Azezian ovat esittäneet viime vuosina Jean Sibeliuksen musiikkia sadoille tuhansille kuulijoille Suomessa ja ulkomailla. Jussi ja Nazig kertovatkin, että he ovat halunneet luoda konserteistaan kokonaisvaltaisia ja moniaistillisia taide-elämyksiä syventääkseen kuulijoidensa konserttikokemusta. Näin syntyi idea uudesta tuoksusta.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Janne Mertaselta Sibeliuksen pianoteosten kokonaislevytys

mertanen sibbe

Pianisti Janne Mertanen julkaisee Jean Sibeliuksen pianoteosten kokonaislevytyksen 27.11.

Mittava viiden CD-levyn kokoinen julkaisu kantaa nimeä Janne Mertanen – Sibelius Piano Works. Levy sisältää kaikki Sibeliuksen opusnumeroidut pianoteokset. Albumi julkaistaan Sony Musicin klassisella Sony Classical -levymerkillä.

Mertanen tunnetaan erityisesti Chopinin, mutta myös romanttisten ja klassisten pianoteosten tulkkina. Lisäksi hän on levyttänyt mm. Nino Rotan ja Joonas Kokkosen pianoteoksia. Hän kertookin löytäneensä Sibeliuksen musiikin vasta myöhemmässä vaiheessa valitessaan pohjoismaisen säveltäjän teoksen voittamaansa Nyborgin pianokilpailuun Tanskassa vuonna 1992.

Olikin ehkä hiukan yllättävää, kuinka moni-ilmeistä, karakteereiltään vaihtelevaa, värikästä, sekä toisinaan myös hyvin pianistista musiikkia näistä opusnumeroiduista pianoteoksista löysin. Valtaosa teoksista on miniatyyrejä, sivun tai muutaman mittaisia karakteerikappaleita. Säveltäjän kehityslinjaa voi tämän levysarjan kautta seurata aina varhaisista Impromptuista Op.5, viimeisiin vasta säveltäjän kuoleman jälkeen v. 1972 julkaistuun Viiteen luonnokseen Op.114 saakka”.

Janne Mertanen voitti kansainvälisen Chopin-kilpailun Darmstadtissa vuonna 1992. Kaksi hänen Chopin-levyään on saanut arvostetun ’Grand Prix du Disque Frédéric Chopin’ -palkinnon.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Soiva Metsä – Sibelius-levytykselle kultalevy

soiva_metsa kansi

Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian ovat kiertäneet ympäri Suomen kouluja puhumassa ja esittämässä Jean Sibeliuksen tuotanota. Ohjelmassaan he kertovat sävellysten lomassa tarinaa Sibeliusten häämatkasta Lieksaan sekä runonlaulun, Kalevalan ja Karjalan vaikutuksesta säveltäjämestarin musiikkiin. Konserttikeskuksen järjestämien Sibelius-koulukonserttien kokonaismäärä tulee olemaan kuluvana vuonna lähes 500.

Koulukonserttien pohjalta syntyi Soiva Metsä -kirja (Lasten keskus ),  jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Katri Kirkkopelto. Osana kirjaa on Jussi Makkosen ja Nazig Azezianin Soiva metsä -levy, jossa kuullaan Sibeliuksen tunnetuimpia teoksia.  Kirjaa + levyä on myyty kultalevyrajaan oikeuttava 10 000 kappalettta. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen klassisen musiikin sello-piano-levy, joka on myynyt kultaa.

Jussi ja Nazig lanseeraavat uuden Soiva metsä -aiheisen multimediakonsertin Savoy-teatterissa 4.10.2015. Konsertin maailmanensi-ilta on New Orleansissa 27.9.2015. Savoy-teatterin konsertti on samalla kultalevykonsertti.

Multimediakonsertin videot on kuvattu Sibeliuksen kotona Ainolassa sekä Pohjois-Karjalassa ja Pielisellä niissä paikoissa, joista Sibelius haki inspiraatiota sävellyksiinsä.

Sellisti Jussi Makkonen on parhaillaan Yhdysvaltain kiertueella yhdessä pianisti Ruusamari Tepon kanssa. Kaksikko soittaa kaikkiaan 12 Sibelius-aiheisessa konsertissa eri puolilla Yhdysvaltoja.

soivaa metsaa

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

’Jean Sibelius muutti elämäni’, toteaa Lahden Sibelius-festivaalilla viihtyvä progelegenda Jon Anderson

jon anderson

’Jean Sibelius muutti elämäni’. Näin tunnustaa progeyhtye Yesistä tuttu Jon Anderson, joka halusi 70-vuotislahjaksi viikoksi Lahteen kuuntelemaan Sibelius-konsertteja.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Lahden Sibelius-festivaali on Andersonille varsinainen ’pyhiinvaelluskohde’. Jo maanantainen Helsingin kaupunginorkesterin konsertti sai progelegendan kyyneliin. ”Nyt kuuntelen Sibeliusta ensimmäistä kertaa Suomessa, ja tunnelataus on sekä lavalla että yleisössä vahvin kokemistani”.

Andersonin mukaan Sibelius muutti aikoinaan myös Yesin soundia. Fragile-levyn aikoihin (vuonna 1971) Anderson kuuli sattumalta pätkän Jean Sibeliuksen viidennestä sinfoniasta. Anderson ’hurahti’ täysin ja hankki koko Sibeliuksen tuotannon!

Fragile-levyllä kuullaan jo pätkä Johannes Brahmsia mutta seuraavalla albumilla, Close To The Edge, Sibelius-vaikutteet ilmenivät pitkinä jatkumoina ja sibeliaanisena kehittelynä – levyn ensimmäinen puoli oli yhtä suurta kokonaisuutta. Andersonin  mukaan Sibeliuksessa kiehtoi (ja kiehtoo yhä) omalaatuinen orkesterin käyttö ja tapa rakentaa musiikki niin, että teemat paljastuvat (kuulijalle) vähitellen.

HS:n jutusta paljastuu, ettei Anderson ollut liikkeellä ensimmäisenä. Keith Emersonin Nice-orkesteri versioi Sibeliuksen Karelia-sarjaa jo vuonna 1969. Anderson jatkoi Sibelius-kokeilujaan myös soololevyillään. Sibeliuksen viulukonsertto vaikutti Violin Stories -projektiin, jonka Anderson on toteuttanut Bill Kilpatrickin kanssa.

Lahden Sibelius-viikon jäljiltä Sibeliuksen vaikutus progelegendan sävellyksissä tulee tuskin laimenemaan!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Jean Sibeliuksen innoittama Fairy Tale– lasten kuvataidenäyttely

0.FairyTale_alkunakyma

Fairy Tale – A Worldwide Competition for Children on Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan Leif Segerstamin ideasta syntynyt kansainvälinen kuvataidekilpailu, jossa lapset ympäri maailman kutsuttiin kuvittamaan unelmiensa maailma Jean Sibeliuksen En saga (Satu) -sävelrunoteoksen innoittamana. Kilpailun kutsukirjeessä kysyttiin ”Millaisessa maailmassa sinä haluaisit elää?”, ja teokset pyydettiin otsikolla ”Minun satuni – unelmieni maailma.”

Kuvataidekilpailu keräsi yli 800 osallistujaa lähes 20 eri maasta ympäri maailmaa. Kilpailuun osallistuneista teoksista on koottu Lasten musiikkijuhlaviikon ajaksi näyttelyt eri puolelle Turkua. Turun konserttitalon lisäksi lasten satumaisia teoksia on ihailtavana Turun kaupunginkirjastossa, Musiikkikirjastossa, Lausteen, Pansion ja Varissuon kirjastoissa, Martin Kulttuuriolohuoneessa sekä Kafé Vimmassa.

Fairy Tale -hanke juhlistaa sekä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta että Turun filharmonisen orkesterin 225-vuotisjuhlavuotta 2015, ja se huipentuu Fairy Tale Gala -konserttiin 21.3. Turun konserttitalolla.

 

Näyttelyt:

Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la 10-16 ja su 12-18

Musiikkikirjasto, Linnankatu 2, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-31.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la 10-16 ja su 12-18

Lausteen kirjasto, Raadinkatu 7, 20750 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20 ja la 12-16

Pansion kirjasto, Pernontie 29, 20240 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma, ke 13-19 ja ti, to, pe 10-16

Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3, 20610 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-to 10-19 ja pe 10-16

Ilpoisten kirjasto, Laukkalähteenkatu 13, 20740 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la-su 10-16

Martin kulttuuriolohuone, Stålarminkatu 3, 20810 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-31.3.
Avoinna ti-pe 12-18 ja la 12-16

Kafé Vimma, Aurakatu 16, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma – pe klo. 9:30–18:00

 

Lisätietoja:
tfo225.fi/fairytale
tfo.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku