Avainsana-arkisto: Jaakko Hänninen

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Jaakko Hänninen

Jaakko Hänninen1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi.

Nimeni on Jaakko Hänninen ja asun tällä hetkellä Lempäälässä. Syntynyt -73 ja alun perin olen kotoisin Savon puolelta. Päädyin Jyväskylän kautta Tampereelle -97. Sähkökitaraa olen soitellut 80-luvun puolesta välistä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tampereelle muuton jälkeen alkoi määrätietoisempi harjoittelu.

Bändejä on sen jälkeen ollut mm. Slow Marching Band– niminen progressiivista rokkia covereina soitellut bändi, Iron Maiden– coverpumppu The Coverslaves Plays Iron Maiden ja Purplestone, joka soittaa Deep Purplen lisäksi myös esim. Rainbown, Uriah Heepin, Ronnie James Dion, Black Sabbathin yms. tyyppistä tavaraa.

Tärkein kaikista on kuitenkin omaa musiikkia tekevä Mad Hatter’s Den, joka julkaisee ensimmäisen pitkäsoittonsa 25.10.2013 tyylinä melodinen hevi. Laulut levyllä hoitaa Taage Laiho. Nyt loppuvuodesta (2013) tehdään levyn tiimoilta kymmenen keikan turnee.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

En. Luen oikeastaan vain kausittain. Ja suurin piirtein jokainen kerta lainaukset menee sakoille asti. Aikaisemmin lainailin nuottikirjoja ja joskus myös bändien elämäkertoja. Metson kirjastossa on kyllä erittäin hyvät valikoimat.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Erittäin hienoja konsertteja on ollut paljon, mutta yksi erityisen kova voisi olla Ronnie James Dion soolobändin keikka Sauna Open Airissa. Bändi oli loistavassa iskussa, soundit hyvät ja Dion laulu vain kuulosti niin käsittämättömän hyvälle. Myös Heaven And Hell-yhtyeen keikka myöhemmin Sauna Openissa oli erittäin huikea. Tietysti kun bändin kaikki soittajat ovat sieltä parhaimmasta päästä.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Tässä(kin) suhteessa Tampere on varsin mainio paikka ja tärkeä syy siihen miksi olen tänne kotiutunut varsin hyvin. Kaikenlaisia keikkoja on tarjolla usein ja isot ulkomaalaiset nimetkin pääsevät nykyään jo Helsinkiä kauemmaksi. Bändejä on ollut helppo perustaa ja soittajia täällä on paljon vaikka kaupunki pyrkiikin sulkemaan treenikämppäkiinteistöjä aina kun muulta tekemiseltä joutaa.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Tähän voisi ja pitäisi listata monenlaisia nimiä ja tietysti Iron Maiden, Judas Priest, Accept, Rainbow yms. olisi varmaan helppo valinta, mutta nostetaan tähän kolme progerock- levyä, joissa on uskomattoman hienojen biisien lisäksi niin paljon musiikillista sisältöä, että näihin en yksinkertaisesti pysty kyllästymään.

Rush – Moving Pictures

Genesis – Trick Of the Tail

Jethro Tull – Heavy Horses

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Hirvi, älä tule tielle ja muita suomalaisia vinyylilevynkansia

hirvi älä tule tielle

Hirvi, älä tule tielle ja muita suomalaisia vinyylilevynkansia (2008)  on katsaus vuosikymmenten takaiseen levynkansitaiteeseen.

Itsekin levynkansia, kuten Hurriganesin klassisen Roadrunner-kannen tehnyt Risto Vuorimies on kerännyt kirjaan komean otoksen kotimaista populaarimusiikin kansitaidetta. Kirja keskittyy nimenomaan vinyylialbumien aikakauteen. Lähinnä 70- ja 80-luvuilta peräisin oleva 300 kannen aineisto on valaisevaa. Mukana on monenlaista ja -tasoista tavaraa: aivan käsittämättömiä, yhdentekeviä, oivaltavia ja hienoja tekeleitä.

Kirja esittelee kymmenen kannentekijää, jotka myös kertovat hiukan urastaan ja lähestymistavoistaan, joskin valitettavan lyhyesti. Muuten ansiokas kirja saa ulkoasustaan hiukan sapiskaa. Paikoin kansia on ahdettu sivulle liikaa, kun taas toisaalla yhdelle levylle takakansineen uhrataan koko aukeama. Rumba.12.05.2008

Ohessa on poimintoja kirjasta. Vinyylilevyt ovat myös esillä näyttelyssä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla 17.7.-30.8.2013.

Pekka+Pohjola_Keesojen+lehto_4213

Pekka Pohjola: Keesojen lehto (1977)

”Pohjolan aisteja herättelevään musiikkiin soveltuu erinomaisesti Risto Kurkisen piirrostyö. Musiikki kulkee luonnossa, ja luonnonvoimien kanssa kansikuva tuo esille jänniä yksityiskohtia tästä maailmasta. Minulle se oli musiikin herättävien mielikuvien aloituspaikka, mistä voi sukeltaa syvemmälle puiden taakse, metsään ja kohti keesojen lehtoa.” Arto Halonen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja.

 

pepe

Pepe ja Paradise: Niin vähän on aikaa (1972)

 ”Tässä myös ankea maailmanlopun tunnelma. Paratiisista ei tietoakaan. Kannen värimaailma on varsin vaikuttava. Tämä on myös kansi joka hyvin kuvaa aikaansa. Sotaisa kuva rauhanajasta.” Iris Mattila, radiotoimittaja.

 

herra mirandos

Hector: Herra Mirandos (1973)

 ”Kaikessa synkeydessään tehokas kansi. Varsin ankea kuva, jota ei yksi punainen ilmapallokaan pelasta. Kansi kuitenkin jää mieleen kun sen on kerran nähnyt. Eikä sisältökään ole hilpeä, joten kantensa kuuloista musiikkia.” Iris Mattila, radiotoimittaja.

 

kaseva

Kaseva; Kun maailma elää (1976)

”Kannessa ei suinkaan aina tarvitse olla esiintyjien kuvaa. Olisi vaikea kuvitella samaa tunnelmaa kuvaan, jossa yhtye pönöttäisi. Kuvassa on poikkeuksellisen onnistunut valaistus. Tulee lämmin olo tätä katsoessa.”

Iris Mattila, radiotoimittaja.

kauko röyhkä

Kauko Röyhkä & Narttu: Maa on voimaa (1985)

”Levynkansi sijoittaa musiikin oikeaan maisemaan ja kuulijan oikealle taajuudelle. Kauko Röyhkän Maa on voimaa-levyn epätyypillinen kansi kuvastaa hienosti levyn sisältöä ja fiilistä. Bändin tai artistin sijasta kanteen on nostettu jonkun sanomalehden sivulta löytynyt kuva pojasta suolla. Alunperin luulin kuvan esittävän Kaukoa itseään – eräänlainen omakuva se onkin.” Kimmo Helistö, tuottaja.

 

 hurriganes

Hurriganes: Crazy Days (1975)

”Tämä on osittain myös kunnianosoitus omille juurilleni ja yliopistolleni. Eipä tässä ole mitään turhaa.” DJ. Bunuel /Måns Strömberg, dj.

kari peitsamo

Kari Peitsamo ja Ankkuli: Vallankumous (1981)

”Nimensä veroinen. Kättä päälle! Jaakko Hänninen, kauppias, antikvariaatti Diivari.”

hiski

Hiski Salomaa: Lännen lokarin kootut teokset (1970)

Kansi ilman artistin läsnäoloa voi kertoa kaiken olennaisen – tietämättä artistia kanteen tarttuisi. Rauha vallitsee, työ on tehty, illalla saunan kautta haalille. Jaakko Hänninen, kauppias, antikvariaatti Diivari.

Suomen+Talvisota+1939-1940_Underground-Rock_2747

Suomen Talvisota 1939-1940: Underground-Rock (1970)

 Timo Aarnialan piirtämää klassikkokantta en vain voinut jättää pois. Klassikkohan on tietysti itse levykin.  Honey Aaltonen, musiikin monitoimimies.

 

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee