Avainsana-arkisto: Carol of the Bells

Hopeakellojen helinää – ukrainalainen jouluklassikko Yhdysvalloista

Carol of the Bells on erityisesti angloamerikkalaisessa maailmassa suosittu joululaulu. Yksin kotona -elokuva vuodelta 1990 (onko siitä tosiaan jo 31 vuotta) on tuskin ainoa joulunaikaan sijoittuva Hollywood-filmi, jonka taustalla sävelmä soi John Williamsin sovittamana.

Carol of the Bells ei kuitenkaan ole varsinaisesti amerikkalainen sävelmä. Tai, no ehkä sen muotoutumistarina kuvastaakin amerikkalaisuutta tyypillisimmillään. Sitä, miten vanhat perinteet ja uudet vaikutteet vanhasta maailmasta saivat omanlaisensa asun tuossa nk. kansojen sulatusuunissa.

Carol of the Bells ei alunperin ole kellojen laulu…eikä edes joululaulu! Syvennytään siis hetkeksi tämän klassikon asemaan nousseen joululaulun historiaan.

Pääskyt, yltäkylläisuus ja hopeiset tiu’ut

Laulun pohjana on ukrainalaiseen kansansävelmään perustuva Mykola Leontovytšin säveltämä kuoroteos Štšedryk (engl. Bountiful evening, suom. Yltäkylläinen ilta), jonka ensiesitys oli vuonna 1916 Kiovassa. 

Leontovytšin alkuperäisen kuoroteos sijoittuu vuodenkierrossa uudenvuoden aikaan, ei jouluun ollenkaan. Se onkin ns. shchedrivka eli uudenvuoden laulu.

Leontovytšin laulun englanninkielinen nimi on The Little Swallow eli Pieni pääskynen. Se kertoo tarinan sisälle taloon lennähtäneestä pääskysestä, joka sirkutuksellaan kertoo kaikesta siitä onnesta ja yltäkylläisyydestä, joka talonväkeä kohtaa tulevana keväänä. Laulun englanninkielinen käännös pikku pääskysestä onkin aiheeltaan lähempänä joululaulua ns. kolyadka.

Kyllähän tuo laulun toistuva melodinen aines kieltämättä kuulostaa siltä, miltä pääskysten riehakkaan syöksähtelevä lento näyttää poutaisella kesätaivaalla. Mutta kuulostaa se toisaalta myös hopeisilta kelloilta, jotka toivottavat valonsäteinä iloa maailmaan.

Carol of the Bells -laulun sanoitti ja sovitti Leontovytšin melodian pohjalta Yhdysvalloissa asunut ukrainalaissukuinen Peter J. Wilhousky vuonna 1936. Hänen kirjoittamansa ovat nuo tutuimmat englanninkieliset lyriikat, jotka kertovat joulukelloista.

Sinisellä pohjalla piirrettynä kaksi hopeakelloa ja pääskynen.

Ukrainalaisesta perinteestä viihde- ja kuoromusiikin klassikoksi

Mutta mitä on Leonvytšin laulun takana? Sieltä löytyy perinteinen kansalaulu, jonka alkuperäisen tekstin ajateltiin omaavan maagisia voimia. Ennen kristinuskon tuloa Ukrainassa laulua laulettiin huhtikuussa, jolloin juhlittiin uuden vuoden alkua. Kristinuskon saavuttua laulu vakiintui laulettavaksi loppiaisena.

Leontovytsin Shchedryck on itseasiassa tilausteos. Ukrainan tasavallan kuoron (engl. Ukrainian Republic Choir) johtaja Oleksander Koshyts (myös Alexander Koshetz) pyysi Lentovytšiä kirjoittamaan perinteisiin ukrainalaisiin lauluihin pohjautuvan teoksen. Lauluteos perustuukin yhden tällaisen laulun neljään sävelmään, jotka Leontovytš oli löytänyt kokoelmasta kansansävelmiä.

Ukrainan tasavallan kuoron esittämänä Wilhousky kuuli laulun vuonna 1921, varmaankin fiilisteli 15 vuotta ja sovitti myös orkesterille, julkaisi tekstinsä 1936 – ja loppu onkin sitten historiaa, kuten sanoa tavataan. 

Lopuksi linkkinä pienen ketjun verran erilaisia versioita Carol of the Bells -laulusta Musaston Youtube-kanavan kirjastosta. 

Sieltä löytyvät järjestyksessä:

  • ensimmäinen äänitys Shchedryk-laulusta vuodelta 1922
  • englanninkielinen käännös Shchedrykistä ukrainalaisen laulajan Eileenin esittämänä vuodelta 2020
  • Shchedryk vilnalaisen Bel Canto -kuoron konserttitaltiointina vuodelta 2011
  • Carol of the Bells Libera-poikakuoron 2019 julkaisemana Robert Prizemanin uutena kuoro- ja orkesterisovituksena 
  • Carol of the Bells piano-instrumentaaliversiona vuodelta 2018 piano-tubettaja Rousseaun esittämänä
  • Carol of the Bells sekä Monique Daniellen (2004) että Wynton Marsaliksen (1989) esittäminä versioina.
  • Carol of the Bells (for 12 cellos) esittäjänä The Piano Guys (2011)
  • Viimeisimpänä uutuus edellisvuodelta 2020 eli norjalaisten laulaja/lauluntekijä Thom Hellin ja jazzpianisti Andreas Ulvon tulkintana Carol of the Bells.

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, joulu, kuunteluvinkit, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized