Avainsana-arkisto: 1800-luku

Viikon kirja: Ian Bostridge – Schubertin Talvinen matka. Winterreise (2015)

978-952-260-389-0

 

Winterreise on Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämä laulusarja, joka pohjautuu Wilhelm Müllerin runoihin.  Tämä englantilaisen lied-laulajan ja Oxfordin yliopiston musiikinprofessorin Ian Bostridgen kirjoittama kirja vie lukijan kulttuurihistorialliselle matkalle Winterreisen syntysijoille.

Franz Schubert oli saksalaisen laulun suuri säveltäjä ja Winterreise on hänen tunnetuin teoksensa.  Bostbridgen mukaan teoksen tulisi kuulua länsimaisten ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan samalla tavalla kuin Shakespearen ja Danten runous, Van Goghin ja Picasson maalaukset sekä Bronten sisarusten ja Marcel Proustin romaanit. Winterreisen laulujen sanat ovat Wilhelm Müllerin 24 runoa käsittävästä antologiasta Vaeltavan torvensoittajan säilyneistä papereista koottuja runoja. Noissa teksteissä vaeltaja tekee talvista matkaa, eikä laulujen kuuntelija oikein pääse selvyyteen siitä, mikä mies tuo vaeltaja on. Vaikeaa hänellä joka tapauksessa on, niin kuin oli Schubertillakin. Viimeiset viisi vuotta hän sairasti vaikeaa syfilistä ja kuoli vain 31-vuotiaana. Hän sai laulusarjan valmiiksi juuri ennen kuolemaansa.

Laulut kuvaavat päähenkilön päämäärätöntä matkaa pois rakastettunsa talosta. Matkan varrella erilaiset kohteet antavat aiheen runoille. Ensimmäiset laulut sijoittuvat kaupunkiin, josta päähenkilö lähtee. Myöhemmissä ollaan kaupungin ulkopuolella tai muissa kylissä. Laulusarja esitetään yleensä kokonaan ja se kestää noin 70 minuuttia. Winterreisesta on tullut lied-repertuaarin maineikkain teos, jota esitetään ja levytetään jatkuvasti.

Schubertin Talvinen matka  on myös todellinen aikamatka, sillä siinä eritellään mitä 1800-luvulla tiedettiin maailmasta ja mitä samoista aihepiireistä nykyään tiedetään. Kirja antaa monipuolisen kuvan Schubertin ajan kulttuurista ja huvituksista, politiikasta ja tieteestä.

Ian Bostbridge on esittänyt Winterreisen satoja kertoja: ”Viimeisen laulun jälkeinen hiljaisuus on käsinkosketeltava – vain Bachin passio voi päättyä vastaavaan.  Viimeisen laulun jälkeen ei esitetä ylimääräisiä numeroita, vaikka suosionosoitukset olisivat kuinka innokkaita. Jälkitunne on vakava, mikäli olemme kohdanneet jotain korkeampaa, kaukaa kantautunutta, sanomatonta ja kajoamatonta”.

 

Posetiivari

Perukoilla kylän

posetiivi soi,

jäykin sormin ukko

veivaa niin kuin voi.

 

Paljain jaloin jäällä

seisoo kylmissään,

lautastansa tyhjää

turhaan tyrkyttää.

 

Kukaan ei häntä kuuntele,

ei katso edes päin,

ja murisevat koirat

miestä luimistain.

 

Vanha mies ei piittaa,

antaa olla vain,

posetiivia veivaa

lakkaamatta ain.

 

Kummallinen vanhus,

lähdenkö mukaasi?

Posetiivillasi

säkeeni soittaisit.

 

suom. Irma Heydemann

 

 

 

Der Leiermann

Drüben hintern Dorfe

steht ein Leiermann,

und mit starren Fingern

dreht er, was er kann.

 

Barfuß auf dem Eise

wankt  er hin und her,

und sein kleiner Teller

bleibt ihm immer leer.

 

Keiner mag ihn hören,

keiner sieht ihn an,

und die Hunde knurren

um den alten Mann.

 

Und er läßt es gehen,

alles, wie es will,

dreht, und seine Leier

steht ihm nimmer still.

 

Wunderlicher Alter!

Soll ich mit dir gehn?

Willst zu meinen Liedern

deine Leier drehn?

 

Tarkista Schubertin Talvinen matka saatavuus Vaski-kirjastoista tästä.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon kirja

Ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera esillä Turun musiikkikirjastossa

Turun musiikkikirjaston vitriininäyttelyssä on tammikuun ajan esillä teos Die Kalewainen in Pochjola, joka on osa Turun kaupunginkirjaston ns. Vanhaa kokoelmaa. Vanha kokoelma koostuu lähinnä 1900-luvun taitteessa kaupunginkirjastolle lahjoitetuista teoksista. Kokoelma alkoi muodostua 1800-luvun lopulla, kun yhdistykset ja yksityiset henkilöt lahjoittivat yksittäisiä teoksia tai koko kirjastojaan osaksi kokoelmaa.

 

image

Die Kalewainen in Pochjola on ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera, jonka sävelsi vuosina 1890–1891 Turussa jonkin aikaa kapellimestaina toiminut saksalainen Karl Müller-Berghaus (1829–1907). Oopperassa on neljä näytöstä: Morsiamen kosinta, Sampo, Ahdin eloonherättäminen ja Taistelu onnesta. Sävelasun suomalaisuus supistuu pariin kansanlauluun ja yhteen runosävelmään. Teosta ei ole koskaan esitetty kokonaisuudessaan. (Kalevi Aho: Kalevala ja suomalainen taidemusiikki. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008).

Turun kaupunginkirjaston Vanhaan kokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia kirjoja. Se sisältää suurimman osan Suomessa 1500–1600-luvuilla painetusta kirjallisuudesta uusimpien teosten ollessa 1930-luvulta. Suurin osa kirjallisuudesta on kuitenkin 1700–1800-luvuilta. Useimmat teokset ovat ruotsin- ja saksankielisiä, mutta joukossa on myös runsaasti suomen- ja englanninkielisiä teoksia. Kokoelman kirjoja on painettu niin Pohjoismaissa kuin Keski-Euroopassakin. Teosten teemat vaihtelevat laajasti taiteesta yhteiskuntatieteisiin ja uskonnollisista teksteistä hevosten hoitoon.

Vanhaan kokoelman voi tutustua tarkemmin tästä:

 

Kirjoista kokoelmaksi_kehys.preview

Vanhasta kokoelmasta ilmestyi 2015 artikkelikokoelma Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800-1900-luvuilla. Teoksen artikkelit luotaavat laaja-alaisesti turkulaiseen kirja- ja kirjastohistoriaan. Kokoelman kirjoittajat ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistossa työskenteleviä historioitsijoita ja tutkijoista, joilla on monipuolista ja syvällistä yleiseen sekä kirja-, kirjasto- ja kulttuurihistoriaan liittyvää asiantuntemusta. Teosta voi lainata Vaski-kirjastoista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

Kari Pohjolan säveltäjäesittelyssä Mendelssohn Bartholdy – uusi säveltäjähylly Turkuun

Mendelssohn!

MendelssohnKollaasiMendelssohn Bartholdy on saanut paikan Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyyn. Saksalaista romantiikan ajan säveltäjää juhlistaen Kari Pohjola avaa Musastolle Mendelssohnin musiikkia.

* * *

Turun musiikkikirjastosta löytyy 14 säveltäjähyllyä.

Turun musiikkikirjastosta löytyy 14 säveltäjähyllyä.

Felix Mendelssohn Bartholdy (1809–1847) on neljästoista säveltäjähyllyn saanut taidemusiikin edustaja Turun musiikkikirjastossa. Järjestelyn myötä uudistettiin äänitevalikoimaa. Löydät Mendelssohn-hyllyn Turun pääkirjastosta, Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Mendelssohnin musiikkia on saatavana myös verkossa. Taidemusiikkiin erikoistunut striimauspalvelu Naxos Music Library on käytössäsi kirjastokortilla. Tervetuloa taidemusiikin äärelle!

* * *

Naxos Music Library on käytössäsi kirjastokortilla, myös mobiililaitteella.

Naxos Music Library on käytössäsi kirjastokortilla, myös mobiililaitteella.

 

Säveltäjä kuin unelma – Felix Mendelssohn Bartholdy

– Felix Mendelssohn Bartholdyn nimikäytäntöön liittyvä sekaannus aiheutuu perheen uskonnollisen vakaumuksen muutoksesta. Hän syntyi juutalaisperheeseen, mutta pian hänen syntymänsä jälkeen Mendelssohnit omaksuivat luterilaisuuden, ja tämän johdosta he ottivat lisänimen Bartholdy. Säveltäjä itse käytti tätä yhdistelmänimeä aina, joskin tuon ajan yleisö tunsi hänet pikemminkin Felix Mendelssohnina.

Felix Mendelssohn lienee säveltäjänä tunnetuin alkusoitostaan näytelmään Kesäyön unelma. Siitä huolimatta, että tämä eleginen ja ilmavan keijukaismainen musiikillinen kaunotar on nuoren säveltäjän musiikkia, on se Mendelssohnia tyypillisimmillään; kirkasta, helposti sulavaa ja tasapainoista ja turhaa pateettisuutta kaihtavaa. Voisi melkein sanoa kyseisen musiikin kuvaavan säveltäjää itseään.

Mendelssohn syntyi Hampurissa varakkaaseen perheeseen, jossa hänelle annettiin monipuolinen yleissivistävä kasvatus. Perhe muutti 1811 Berliiniin, missä heidän kodistaan muodostui paikallisen seurapiirin keskus. Kodista ja sen ympärille muodostuneesta tuttavapiiristä kasvoi vähitellen musiikillinen areena, jossa Felix ja hänen Fanny-sisarensa pääsivät harjoittamaan musiikillisia lahjojaan. Felix ja häntä kolme vuotta vanhempi Fanny-sisar olivat musiikillisia ihmelapsia, joiden lahjakkuutta heidän vanhempansa osasivat arvostaa. Jälkipolvet tuntevat Felix Mendelssohnin säveltäjänä, mutta omana aikanaan hän oli hyvin arvostettu myös pianistina ja orkesterinjohtajana. Hänen musiikilleen ja musiikillisille kyvyilleen riitti kysyntää, ja niin hänestä kasvoi todellinen kosmopoliitti, joka tunsi henkilökohtaisesti niin Johann Wolfgang von Goethen kuin silloisen Englannin kuningattaren Viktoriankin. Mendelssohnilla oli osuutensa myös Bachin tunnetuksi tekemisessä, sillä hän johti Matteus-passion ensimmäisen säveltäjän kuoleman jälkeisen esityksen vuonna 1829.

MendelssohnPiirrosMendelssohnin musiikista saa hyvän käsityksen kuuntelemalla hänen sinfonioitaan ja hänen näyttämöteoksiin kirjoittamiaan alkusoittoja. Aika ajoin hänen musiikkiaan on vaikea tunnistaa; kokeilkaa esimerkiksi Ruy Blas – alkusoittoa. Jos ei tiedä sen olevan Mendelssohnia, alkaa väkisinkin käydä mielessään läpi italialaisia 1800-luvun oopperasäveltäjiä: kuka heistä on säveltänyt tämän? Sinfonioita hän kirjoitti viisi, joista tunnetuimmat lienevät kolmas (lisänimeltään ”skottilainen”) ja neljäs (lisänimeltään ”italialainen”). Mutta myös toinen ja viides sinfonia kuuluvat orkesterien kantaohjelmistoon.

Mendelssohnin muista sävellyksistä erityisen tunnettu on hänen sydämeenkäyvän kaunis viulukonserttonsa. Kaksi pianokonserttoa puolestaan ovat melkeinpä räjähdyksenomaisia lyhyitä energialatauksia. Kamarimusiikkituotannosta ehdottomasti tutustumisen arvoisia ovat kauniit pianotriot. Ja kuin kauniina koristeena kakun päällä on pianomusiikkiteos ”Lieder ohne Worte”. Se on kokoelma lyhyitä mietteliäitä pianokappaleita, eräänlaisia musiikillisia aforismeja. Sillä – Richard Wagneria vapaasti mukaillen – ”musiikilla voi ilmaista asioita, joiden kertomiseen sanat eivät riitä…”

Kari Pohjola

Tuomas Pelttari, toim.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Naxos Music Library, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutiset, Uutta ja retroa

Uusi Wagner-hylly Turun musiikkikirjastossa

Richard Wagner 200 vuotta

Richard Wagner -levytyksiä.Etsitkö Richard Wagnerin teoksia? Olet kenties unohtanut sävellyksen nimen tai levytyksen? Ei hätää, sillä Wagnerin CD-levyjä voi nyt etsiä yhdestä hyllystä musiikinlajista riippumatta. Löydät musiikkikirjaston uuden Wagner-hyllyn taidemusiikin luokituksen loppupäästä.

Uudistetut kokoelmat

Musiikkikirjaston Wagner-valikoimaa on uudistettu. Erityisesti oopperalevytyksiä on lisätty, samoin aariakokoelmia. Kokoelmassa on ensi kertaa 3CD oopperasta Die Feen. Musasto suosittelee kaikkia uutuushankintoja lämpimästi.

J.S. Bach – Mozart – Beethoven – Wagner – Sibelius

Wagner-hylly jatkaa sarjaa, jossa kirjaston CD-kokoelmia on esillä säveltäjän mukaan.Richard Wagner on sarjassa viides – J.S. Bachin, Mozartin, Beethovenin ja Sibeliuksen jälkeen. Taidemusiikin uusi järjestely tuo lähellesi säveltäjän tuotannon kirjon, ja voit tehdä löytöjä myös ilman kirjastoluokitusta.

Wagner on jälleen ajankohtainen

Musiikkikirjaston Stagella puhutaan saksalaisesta suursäveltäjästä 17.4.2013 klo 18.

***

Paimion kirjastonjohtaja Kari Pohjola pohtii Richard Wagnerin sisintä:

Richard Wagnerista (1813–1883) ilmestyi viime vuonna osuvasti nimetty kirja The Sorcerer of Bayreuth (Wagner asui Bayreuthissa 12 vuotta ja kaupungissa järjestetään vuosittain musiikkijuhlat, joilla esitetään hänen teoksiaan). Jotakin noituutta on oltava miehessä, jota sekä kirotaan että palvotaan edelleen vuonna 2013, jolloin hänen syntymästään on kulunut 200 vuotta. Ristiriitainen persoona, jota on helppo vihata, mutta jonka musiikkia on vaikea olla rakastamatta.

Erityisesti hänen tapansa sitoa musiikki ja eri mytologioihin perustuvien henkilöhahmojen sisäinen elämä toisiinsa on vertaansa vailla musiikin historiassa. Parhaana esimerkkinä tästä on ooppera Tristan & Isolde. Wagnerin musiikki ikään kuin lumoaa kokijansa ja kietoo hänet epätodelliseen aistimusten verkostoon, josta lopulta ei enää haluakaan päästä pois.

Wagnerin mainetta on kolhinut hänen kirjoituksiaan sävyttänyt ajoittain voimakas antisemitismi, mikä sai monien silmissä vielä lisävahvistuksen hänen poikansa vaimon Winifred Wagnerin ystävystyttyä Adolf Hitlerin kanssa tämän poliittisen uran alkuvaiheessa. Pitkälti tämän ystävyyden seurauksena Wagnerin musiikki ja natsi-ideologia sekoittuivat ketjuksi väärinymmärryksiä.

Wagnerin elämä oli myrskyisä ulottuen anarkistisesta vallankumoustoiminnasta Dresdenissä vuonna 1849 aina Baijerin kuninkaan suosioon asti. Yhteiskunnallinen kumous jäi tekemättä: sen sijaan hän toteutti vallankumouksen musiikissa. Wagnerille musiikki ei ollut ajanvietettä, vaan sillä tuli pyrkiä vaikuttamaan ihmisten sisimpään. Myytit tarjosivat hänelle mahdollisuuden käsitellä ajallisesti ja paikallisesti universaaleja aiheita, ja näin oopperat ulottuivat ympäröivää 1800-luvun puolivälin maailmaa kauemmaksi. Ja tämän vuoksi Wagnerin oopperat sallivat hyvin moninaisia esitystulkintoja.

Wagnerin tuotanto Lentävästä hollantilaisesta Parsifaliin on kansainvälisten oopperatalojen vakio-ohjelmistoa. Varhaisemmista oopperoista lähinnä Rienziä esitetään jonkin verran. Libretot Wagner kirjoitti itse omiin oopperoihinsa: näin hän välttyi oopperakirjallisuutta usein vaivanneelta epäuskottavien librettojen ongelmalta. Läpi Wagnerin oopperoiden kulkee temaattisena lankana lunastuksen/pelastuksen ajatus – ihmisen puolinaisuus tai epätäydellisyys, joka voi saada täyttymyksensä ainoastaan siinä inhimillisessä vuorovaikutuksessa, jota usein rakkaudeksi kutsutaan.

Tuomas Pelttari

Kari Pohjola

Tuomas Varila

Topi Lindqvist

Jesse Rosten

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutta ja retroa