Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2017

Viikon levy – Niyaz: Nine Heavens

Maistuisiko talven pimeyden keskellä aimo annos tarttuvia tanssirytmejä, itämaista mystiikkaa ja kuvankaunista perinnelaulua? Sitä tarjoilee mielenkiintoisessa paketissa Niyaz, yksi maailmanmusiikkigenren kirkkaimpia tähtiä.

a2593957234_10

Jo debyyttialbumillaan iranilaista perinnemusiikkia elektroniseen tanssimusiikkin yhdistävä trio teki selväksi, että tältä yhtyeeltä kannattaa odottaa jotain suurta. Yhtyeen toinen albumi Nine Heavens ylittää kaikki odotukset. Kyseessä on niin korkeatasoinen ja upea kokonaisuus, ettei paremman tekeminen taida enää olla inhimillisesti mahdollista.

Niyazin jäsenet ovat kaikki huipputason muusikoita. Vasin laulaja Azam Ali, perkussionisti Loga Ramin Torkian sekä DJ Carmen Rizzo luovat yhdessä huikean trion. Niyazin musiikissa moderni elektroninen tanssimusiikki yhdistyy perinteitä kunnioittaen iranilaiseen kansanmusiikkiin. Albumin lauluista useampi, esimerkiksi Feraghi – Song of Exile, ovat perinteisiä kansanlauluja, jotka yhtye on sovittanut uudelleen yhdistämällä mukaan perkussiota ja konemusiikkia. Kantava voima on Azam Alin ääni, joka soljuu eteerisenä koko albumin halki.

Yhtye on halunnut tupla-albumilla tuoda yleisön saataville myös laulujen akustiset versiot tarjotakseen vilauksen siitä musiikillisesta perinteestä, jonka pohjalta yhtye musiikkiaan lähtee luomaan. Kumpaankin levyyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Nine Heavens  on ehdottomasti kuuntelun arvoinen kokemus!

– Tiina Lundenius

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Musaston perjantaikevennys: Kuin kaksi marjaa

replacements_kansi

The Replacements: Pleased to meet me (1987)

modest_mouse_kansi

Modest Mouse: The moon & antarctica (2000)

Varaa levyt Vaski-verkkokirjastosta.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuin kaksi marjaa, Musasto suosittelee

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Stepa

Stepa_2015

Kuva: Monsp

1.Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi.

Minun nimeni on Joni Stenberg, mutta tykkään kun minua kutsutaan Stepaksi. Stepa on ollut pienestä pitäen lempinimeni ja se toimii hyvin myös artistinimenä. Olen tehnyt musiikkia murrosiästä lähtien ja pyrkinyt pitämään musiikin harrastuksena ja puuhasteluna. Se tuntuu menevän oikein, kun elantoni ei ole kiinni ainoastaan musiikista ja arjessani on paljon muitakin asioita kuin musiikki. Urani on mennyt siis mukavasti ja tykkään kuunnella musiikkia sekä löytää uusia biisejä päivittäin.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Kyllä. Nyt olen vain huolissani, kun minun kaukolainapyynnöistä ja varauksista ei ole tullut viestiä, vaikka tarkistin viimeksi, että yhteystiedot ovat kunnossa. Ehkä käyn kirjastossa ja tarkistan ne vielä kertaalleen, jotta Akira Kurosawan DVD-boksi löytää minut.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

De La Soul muutama vuosi sitten oli hieno kokemus, sekä Parliament-Funkadelic. Nuo olivat musiikillisesti hyviä kokemuksia. Mieleenpainuvin keikka on kuitenkin Bonus-nimisen orkesterin keikka viime keväänä. Olin kävelemässä Oulussa ja Abdullah-niminen tyyppi tuli kysymään englanniksi reittiä erääseen pyöräkorjaamoon. Sanoin, että olen menossa samaan suuntaan ja voin näyttää paikan, mutta ennen sitä minun täytyy käydä Bonuksen keikalla Merikulma-nimisessä lähiöbaarissa.

Abdullah lähti messiin ja koko kapakka oli hyvässä maistissa bändistä lähtien. Suomalaiset huusivat ja tanssivat kuten suomalaiset huutavat ja tanssivat. Abdullah katsoi minuun ja minä katsoin Abdullahia ja me molemmat mietimme, että tämä on ihan vitun outoa mutta nautitaan nyt. Katsoimme keikan ja saattelin Abdullahin pyöräkorjaamolle. Se oli mieleenpainuvaa, koska Abdullah ei puhunut Suomea, mutta minusta tuntui, että hän tykkäsi Bonuksen musiikista ja sai pyöräänsä uuden renkaan yhden kokemuksen rikkaampana.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Mahtava. Oulussa ihmiset ovat valveutuneita musiikin suhteen ja mielestäni erityisesti gangstarapin suhteen ihmiset ovat ajan tasalla. Voisin myös lähettää Oulun kaupungille terveisiä, että he tekivät hyvän päätöksen tarjoamalla treenitiloja vanhan viherrakennusvarikon tiloihin. Paikka tunnetaan nyt Tukikohta-nimellä ja omasta puolesta haluan sanoa Oulun kaupungille, että ihmiset täällä tekevät kaikkensa, että Tukikohta on kaupungin luottamuksen arvoinen paikka tehdä musiikkia.

Tietysti kaikki Oulun musiikista innostuneet eivät Tukikohdalle mahdu ja toivon, että ihmiset löytävät hyvän paikan kulttuuritoiminnalleen. Työtä riittää siis vielä, mutta Tukikohta on paikkana sellainen, mitä ei muissa kaupungeissa ole.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Ensimmäiset räppilevyni minä hankin Sodankylän kirjastosta ja kun ne oli koluttu läpi, niin tein kaukolainauspyyntöjä Rovaniemen arkistoista. Kirjasto on täynnä hyvää musiikkia, vaikka viime aikoina en ole musiikkiosastolla vieraillut.

Viime viikkoina minun mankassani on soinut Gregory Porterin Liquid Spirit, Alicia Keysin The Diary of Alicia Keys ja A Tribe Called Questin The Low End Theory. Mikäli edellä mainittuja levyjä ei löydy kirjastosta niin tehkää hankintapyyntö. Ne ovat hyviä kiekkoja, joihin kuluttaa aikaansa.

Huom! Kaikki mainitut levyt löytyvät Vaski-verkkokirjastosta (toim. huom.)

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee