Viikon levy: From another world – a tribute to Bob Dylan

fromanotherworld

“It’s hard to hear Dylan’s song in there, but it is. It’s how they heard it.”

 Alain Weber

Cover–kappaleiden kuuntelu ja soittaminen on minusta mukavaa hommaa. Kerätessäni taannoin soiteltavaa materiaalia Raision kirjaston Lainan päivän DJ-keikkaa varten törmäsin varsin mielenkiintoiseen ja erikoiseen tribuuttilevyyn. From another world – A tribute to Bob Dylan pitää sisällään kolmetoista versiota Robert Allen Zimmermanin tuotannosta. Mielenkiintoiseksi albumin tekee se, että kappaleita versioivat muusikot tulevat sellaisista maista kuin Makedonia, Bhutan, Egypti, Myanmar jne. Pidän itseäni kohtalaisena Dylan-fanina mutta silti osa albumin kappaleista on minulle outoja. Vielä hankalammaksi tunnistus menee silloin kun levyltä löytyvä versio pitää tunnistaa ilman minkäänlaista apuvälinettä.

Albumin on ideoinut ja tuottanut Alain Weber. Myös levyn tekstiliitteen informatiiviset taustat ovat hänen kynästään. Weber halusi projektiin mukaan ihmisiä jotka olisivat samanhenkisiä kuin Dylan itse, runoilijoita omassa kulttuurissaan. Osa mukana olevista tunsi Dylanin musiikkia ennestään, osa ei. Weber ja kumppanit käänsivät lyriikat esittäjän omalle äidinkielelle. Kaikki pitivät erityisen tärkeänä sitä, että artisti pystyi samaistumaan esittämäänsä kappaleeseen ja seisomaan sen lyriikoiden takana. Alain Weber on itsekin Dylan-fani. Hän pitää tätä ulkopuolisena mutta puhuttelevana. Samaa voi hänen mukaansa sanoa tällä tribuutilla esiintyvistä muusikoista. He ovat ammattilaisia mutta pysyvät poissa valokeilasta ja antavat musiikkinsa ja lyriikoidensa puhua puolestaan.

Jos albumilla olevat kappaleet ja versiot ovat itselleni entuudestaan osittain vieraita, samaa voi sanoa tribuutilla esiintyvistä artisteista. Ainoastaan levyn aloitusraidalla All along the watchtowerin tunnelmoiva, Buena Vista Social Clubista sekä Afrocubismista tutun Eliades Ochoan tiesin ennestään. The Musicians Of The Nilen piti myös olla tuttu mutta en muistanut, että Weberin mukaan rokkimuusikoiden lailla elävät perinnemuusikot esiintyvät filmissä Masked and anonymous. Leffan soundtrackilta heidän versiotaan eeppisestä Tangled up in bluesta ei löydy mutta tässä se nyt on. Egyptiläinen yhtye toimi alkusysäyksenä koko tälle projektille ja asetti coverillaan riman todella korkealle seuraaville artisteille.

Minusta rima pysyy korkeuksissa koko levyn keston ajan jota kertyy hieman yli tunti. Sen verran huikeita ja epätavanomaisia nämä versiot ovat. Kuten tämän tekstin alun sitaatissa todetaan, välillä on vaikea kuulla sitä alkuperäistä Dylania coverin alta mutta siellä se on. Weberin mukaan jotkut muusikoista pystyivät toistamaan alkuperäistä melodiaa. Toisilta tämä ei onnistunut ja he päätyivät tekemään täysin oman versionsa, niin kuin he sen kuulivat. Näin kävi esimerkiksi levyn päättävän Father of the nightin kanssa jonka Aboriginal People Yolingu Of Yalakun esittää varsin persoonallisesti. Tätä Alain Weber juuri halusi, saada henkeä levyyn ja kuulla kappaleissa artistin oman äänen. Yksi yhteen tehty cover-albumi olisi ollut huomattavasti tylsempi. Tästä olen Weberin kanssa täysin samaa mieltä.

Mitä Dylan itse sitten on mieltä tästä projektista? Alain Weber uskoo tämän pitävän siitä, onhan Dylan itsekin uransa aikana muuttanut tyyliään ja kappaleidensa esitystapaa. Mitä minä sitten olen tästä levystä mieltä? Tämä on kiintoisin ja erikoisin levy vähään aikaan. Se sai myös kuuntelemaan ne alkuperäiset Dylanit taas kerran.

Petri Kipinä

Varaa levy Vaski-verkkokirjastosta.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s