Viikon kirja: Ian Bostridge – Schubertin Talvinen matka. Winterreise (2015)

978-952-260-389-0

 

Winterreise on Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämä laulusarja, joka pohjautuu Wilhelm Müllerin runoihin.  Tämä englantilaisen lied-laulajan ja Oxfordin yliopiston musiikinprofessorin Ian Bostridgen kirjoittama kirja vie lukijan kulttuurihistorialliselle matkalle Winterreisen syntysijoille.

Franz Schubert oli saksalaisen laulun suuri säveltäjä ja Winterreise on hänen tunnetuin teoksensa.  Bostbridgen mukaan teoksen tulisi kuulua länsimaisten ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan samalla tavalla kuin Shakespearen ja Danten runous, Van Goghin ja Picasson maalaukset sekä Bronten sisarusten ja Marcel Proustin romaanit. Winterreisen laulujen sanat ovat Wilhelm Müllerin 24 runoa käsittävästä antologiasta Vaeltavan torvensoittajan säilyneistä papereista koottuja runoja. Noissa teksteissä vaeltaja tekee talvista matkaa, eikä laulujen kuuntelija oikein pääse selvyyteen siitä, mikä mies tuo vaeltaja on. Vaikeaa hänellä joka tapauksessa on, niin kuin oli Schubertillakin. Viimeiset viisi vuotta hän sairasti vaikeaa syfilistä ja kuoli vain 31-vuotiaana. Hän sai laulusarjan valmiiksi juuri ennen kuolemaansa.

Laulut kuvaavat päähenkilön päämäärätöntä matkaa pois rakastettunsa talosta. Matkan varrella erilaiset kohteet antavat aiheen runoille. Ensimmäiset laulut sijoittuvat kaupunkiin, josta päähenkilö lähtee. Myöhemmissä ollaan kaupungin ulkopuolella tai muissa kylissä. Laulusarja esitetään yleensä kokonaan ja se kestää noin 70 minuuttia. Winterreisesta on tullut lied-repertuaarin maineikkain teos, jota esitetään ja levytetään jatkuvasti.

Schubertin Talvinen matka  on myös todellinen aikamatka, sillä siinä eritellään mitä 1800-luvulla tiedettiin maailmasta ja mitä samoista aihepiireistä nykyään tiedetään. Kirja antaa monipuolisen kuvan Schubertin ajan kulttuurista ja huvituksista, politiikasta ja tieteestä.

Ian Bostbridge on esittänyt Winterreisen satoja kertoja: ”Viimeisen laulun jälkeinen hiljaisuus on käsinkosketeltava – vain Bachin passio voi päättyä vastaavaan.  Viimeisen laulun jälkeen ei esitetä ylimääräisiä numeroita, vaikka suosionosoitukset olisivat kuinka innokkaita. Jälkitunne on vakava, mikäli olemme kohdanneet jotain korkeampaa, kaukaa kantautunutta, sanomatonta ja kajoamatonta”.

 

Posetiivari

Perukoilla kylän

posetiivi soi,

jäykin sormin ukko

veivaa niin kuin voi.

 

Paljain jaloin jäällä

seisoo kylmissään,

lautastansa tyhjää

turhaan tyrkyttää.

 

Kukaan ei häntä kuuntele,

ei katso edes päin,

ja murisevat koirat

miestä luimistain.

 

Vanha mies ei piittaa,

antaa olla vain,

posetiivia veivaa

lakkaamatta ain.

 

Kummallinen vanhus,

lähdenkö mukaasi?

Posetiivillasi

säkeeni soittaisit.

 

suom. Irma Heydemann

 

 

 

Der Leiermann

Drüben hintern Dorfe

steht ein Leiermann,

und mit starren Fingern

dreht er, was er kann.

 

Barfuß auf dem Eise

wankt  er hin und her,

und sein kleiner Teller

bleibt ihm immer leer.

 

Keiner mag ihn hören,

keiner sieht ihn an,

und die Hunde knurren

um den alten Mann.

 

Und er läßt es gehen,

alles, wie es will,

dreht, und seine Leier

steht ihm nimmer still.

 

Wunderlicher Alter!

Soll ich mit dir gehn?

Willst zu meinen Liedern

deine Leier drehn?

 

Tarkista Schubertin Talvinen matka saatavuus Vaski-kirjastoista tästä.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon kirja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s