10 valittua Sibeliusta

Raffaello (viulu) ja Leonardo (sello) soittavat Sibeliuksen Vesipisaroita

Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä Julian opastuksella. Ensimmäinen varhainen sävellys on n. vuodelta 1881, jolloin Sibelius kirjoitti 9-vuotiaana paperille Vesipisaroita viululle ja sellolle.

Sväng huuliharppuyhtye soittaa katkelmia teoksista Valse Triste, Alla Marcia Karelia-sarjasta ja Andante Festivo

Karelia-sarja on Jean Sibeliuksen 1893 säveltämä orkesterisarja. Viipurilainen osakunta tilasi Sibeliukselta musiikin Karjalan historiaa käsittelevään kuvaelmasarjaan.
Karelia-sarjaan Sibelius valitsi kuvaelmamusiikista kolmannen kuvaelman Intermezzon, neljännen kuvaelman Balladin ja Alla marcian Pontus de la Gardie -kuvaelmasta. Sarjasta tuli yleisön suosikki kotimaassa ja vähitellen myös ulkomailla.

 

Vuokko Hovatta ja Jarmo Julkunen:  Sydämeni laulu

 

Sydämeni laulu on Aleksis Kiven kirjoittama runo, joka on alkuaan ilmestynyt Kiven romaanissa Seitsemän veljestä. Sydämeni laulu Aleksis Kiven tekstiin on pieni mestariteos ja tunnetuinta Sibeliusta. Sibelius sävelsi sitä Ainon odottaessa perheeseen kolmatta tytärtä vuonna 1898. Laulu kertoo lapsen kuolemasta. Kirsti-tytär kuoli  alkuvuodesta 1900.

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

 

Luganon mandoliininorkesteri esittää Valse Tristen

 


Valse triste (op. 44) vuodelta 1903 on suosituimpia ja levytetyimpiä Jean Sibeliuksen orkesterisävellyksiä. Kappale on osa Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema sävellettyä musiikkia.  Sibelius myi teoksen suomalaiselle kustantajalle, joka myi teoksen oikeudet edelleen Breitkopf & Härtel -kustantamolle. Ironista kyllä, Sibelius ei juuri hyötynyt teoksesta rahallisesti. Sävellyksen suosio kasvoi ja teoksen osti Breitkopfilta seuraavana vuonna 80 orkesteria.

 

Jussi Makkonen, sello ja Nazig Azezian, piano: Impromptun op. 5/5.

 

Janne ja Aino menivät naimisiin kesällä 1892. Sibeliuksella ei ollut varaa häämatkaan, ja niinpä hän sai ajatuksen anoa Helsingin yliopistolta matka-apurahaa siihen, että pääsisi Karjalaan tutustumaan kanteleensoittoon ja runonlauluun. Sibeliukselle myönnettiin apurahaa 400 markkaa, ja tuon apurahan turvin hän päätti lähteä opintomatkalleen, joka kätevästi kävi samalla myös häämatkasta.

Aino ja Janne matkasivat höyryjunalla Joensuuhun. Sieltä Janne vuokrasi taffelipianon sävellystyötänsä varten, ja niin matka jatkui sisävesilaivan kyydissä Pielistä pitkin kohti Lieksaa. Lieksassa asui Jannen isän hyvä ystävä Hämeenlinnasta, maanmittari von Fieandt . Hän neuvoi Sibeliukset muutaman kilometrin päähän Pielisen rannalle Monolanniemeen majoittumaan. Veneeseen nostettiin paitsi matkatavarat, myös Jannen vuokraama taffelipiano. Lieksasta Sibelius jatkoi syvemmälle Karjalaan tutustumaan runonlauluun ja kanteleensoittoon. Tuon suuren vaikutuksen tehneen matkan jälkeen hän sävelsi Impromptun op. 5/5. Kappaleessa voi melkeinpä kuulla Pielisen veden helmeilevää solinaa sekä kanteleen soiton vaikutusta.
NIGHTWISH – Finlandia (Jean Sibelius cover)

 

 

Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno. Se oli alun perin Historiallisia kuvia -nimisen orkesterisarjan viimeinen osa. Finlandia on kansainvälisestikin hyvin tunnettu ja kuuluu sinfonioiden ja viulukonserton ohella Sibeliuksen tunnetuimpiin teoksiin.

 

Mieskuoron flashmob: Finlandia Helsingin rautatieasemalla

 

 

Finlandian loppupuolella sävelrunoa kuullaan niin sanottu Finlandia-hymni, jonka Sibelius sovitti myöhemmin erilliseksi teokseksi kuorolle (op. 26 ja op. 113 no. 12). Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.

 

Joonas Nuutinen soittaa Jääkärinmarssin  The Jäger March – Crazy Scat Cover

Jääkärimarssi op. 91a (alun perin Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Hilfsgruppenführer Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille. Jääkärimarssi on Puolustusvoimien monien yksiköiden kunniamarssi. Jääkärimarssi on itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäinen musiikkikappale, jonka aikana Mannerheim-ristin ritarit kättelevät ensimmäisinä vieraina tasavallan presidenttiä.
Matias Säily soittaa kappaleen Koivu Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston soittohuoneessa

 

 

Sibeliuksen ”puusarja” on hienoimpia näytteitä säveltäjän herkkydestä; hänelle ”puut puhuivat”. Opuksen suursuosio kertoo puolestaan. Puut ovat kuusi, mänty, koivu, haapa ja pihlaja. Sibelius on nimittäin säveltänyt kullekin näistä puista ihastuttavat pianokappaleet. Luontohan oli suuren säveltäjämme ikuinen innoittaja.
Jarkko Ahola laulaa joululaulun En etsi valtaa loistoa

Ei valtaa, kultaa loistoa, tunnettu myös nimellä En etsi valtaa loistoa (ruots. Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt) on Zacharias Topeliuksen vuonna 1887 kirjoittama joululaulu. Alkujaan sen nimenä oli vain lyhyesti Joululaulu (ruots. Julvisa). Laulun sävelsi Jean Sibelius vuonna 1895. Laulussa rukoillaan ”taivaan valoa ja rauhaa päälle maan” ja onnellista joulua sekä rikkaille että köyhille.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s