Raision kirjaston kuukauden bändinä ja levynkansinäyttelyn aiheena SIG

sig-foto

SIG – musiikkia suuresta risteyksestä

 

Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Matti Inkisen (1958-2009) pitkäaikainen ystävä ja SIG-yhtyeen kosketinsoittaja Juha Oksanen on muistellut: ”Minä tutustuin Mattiin ollessani Raision lukion ensimmäisellä ja hän viimeisellä luokalla. Olin jo aiemmin kuullut, että hän on omintakeinen kaveri. Eräänä päivänä Matti tuli koulun pihalla kysymään minulta soitanko jotain. Minä en tiennyt hänen Raisio Kids -yhtyeestään mitään, sillä olin käynyt aikaisemmin Puolalan koulua ja ollut sikäläisissä bändikuvioissa. Matti kertoi hakevansa urkuria bändiinsä, ja niinpä minä toin soittokamani Rannan Matin kämppään. Huomasimme nopeasti, että ajatuksemme olivat samansuuntaiset musiikin tekemisestä. Siitä se lähti.

Toista niin huumorintajuista kaveria kuin Matti en ole tuntenut. Tottakai hänellä oli suuri määrä valmiita vitsejä, mutta ennen kaikkea Matilla oli loistava tilannekomiikan taju, mikä on parasta huumoria. Hän pystyi lohkaisemaan tilanteessa kuin tilanteessa, mikä tarttui meihin kaikkiin. Turha ujostelu ja tosikkomaisuus oli kaukana meistä.”

SIG-yhtyeessä vaikuttaneista soittajista kävivät Raision lukiota Matti Inkisen ja Juha Oksasen lisäksi Ari Hemmilä, Rauno Linja-aho, Timo Kilpinen ja Matti `Moko´ Karttunen. Kahden viimeksi mainitun aika jäi kuitenkin lyhyeksi SIG-yhtyeessä, ja he tulivat tunnetuiksi muissa raisiolaisyhtyeissä.

Matti Inkinen muisteli vuonna 2000 muun muassa SIG-nimen alkuperää seuraavasti: ”Bändin nimi ei suinkaan tullut Raision Tehtailla olleesta saman nimisestä koneesta, vaan nimen keksi Leppäsen Hannu. Hän oli tiskijukkana eräässä turkulaisessa diskossa. Samaisessa diskossa Hannun velipoika Tomi, joka kuului SIG:in lähipiiriin, toimi niin ikään tiskijukkana. Ja siellä minäkin pyörin ollen välillä järkkärinä ja soitin joskus levyjä. Hannu keksi meille ensimmäiselle keikalle nimen eikä se ollut muuta kuin Sensational of Inksu Group. Hannunkin olisi kannattanut Raision keskikoulussa vähän enemmän keskittyä englantiin. Näin syntyi bändin nimi.”

Marraskuussa 1979 SIG oli ensimmäistä kertaa studiossa Lahden Microvoxissa levyttämässä neljä laulua Hilse II -kokoelmalle. Yhtyeen persoonallinen tyyli herätti kiinnostusta, ja seuraavana vuonna ilmestyivät radiohitiksi muodostunut Tiina menee naimisiin -single ja sitä seurannut Atte Blomin tuottama LP-levy Matkalla maineeseen. Matti Inkinen kertoi näistä ajoista: ”Levytysmatkat olivat kuin luokkaretkiä. Muistan kun menimme Helsinkiin levyttämään ensimmäistä kertaa. Minä laitoin Turun asemalta lähdettäessä valkoisen kesäpuseron taskuun jäätelötuutin, minkä jännitykseltäni muistin jo Helsingissä. Tuosta matkasta muistan edelleen, miten joimme olutta junassa ja olimme niin sankareita ja suuria rock-muusikkoja. Rappio, mitä me yritimme, oli vaatimatonta. Yritys oli kuitenkin kova.”

SIG:in poikkeava tyyli haki vaikutteita ajan muodin vastaisesti melodisesta popista ja iskelmästä. Todennäköisesti juuri tämä erilaisuus verrattuna muihin tuon ajan vihaisiin uusiin yhtyeisiin poiki yhtyeelle levytyssopimuksen Johanna-yhtiön kanssa. Alkuvuodesta 1981 ilmestynyt uusi single Jos sä rakastat mua / Elämä vie mua ja Sudet-albumi olivat hyvää jatkoa SIG:in menestystarinalle. SIG:in kokoonpanoksi vakiintui Matti Inkinen (laulu), Juha Oksanen (koskettimet), Rauno Linja-aho (kitara), Ari Hemmilä (basso) ja Jukka Merisaari (rummut). Kesällä 1981 SIG esiintyi ensimmäisenä raisiolaisena bändinä Ruisrockin päälavalla.

Keväällä 1982 ilmestynyttä Gösta Sundqvistin tuottamaa Vuosisadan rakkaustarinaa pidetään yhtyeen pääteoksena. Levyn nimikappale julkaistiin myös singlenä, ja siitä on tullut eniten soitettu SIG-hitti. Vuosisadan rakkaustarina -LP nosti SIG:in yhdeksi maamme suosituimmista bändeistä.

Kultakauden SIG:in tarina jatkui tämän jälkeen albumeilla Syke (1983), Unelmia (1984) ja Purppura (1985), joiden soitetuimpia lauluja olivat muun muassa Alä sinä huoli, Ludwig van Beethoven, Leijailen ja Hyvää syntymäpäivää.

Matti Inkinen muisteli SIG:in huippuvuosia seuraavasti: ”Me emme missään vaiheessa tehneet keikkoja tolkuttomasti. Meillä oli leipätyöt erikseen. Me emme halunneet lähteä siihen juttuun oikeasti ja yritimme pitää järjen mukana. Jälkeenpäin ajatellen se oli oikea ratkaisu. SIG oli ironinen yhtye, joka herjasi viihdettä. Mutta kun se oli ironiaa, niin ei siitä olisi voinut ottaa puolta askeltakaan enää tippumatta syöveriin. Teimme yhteensä kuusi LP:tä ja lisäksi minä tein yhden soololevyn. Bändi hajosi vuonna 1987.”

SIG syntyi uudestaan vuonna 1995. Vuosikymmenen jälkipuolella ilmestyi kaksi uutta SIG-albumia vaihtuvin kokoonpanoin. Vuonna 2003 ilmestynyt Suomalainen pop-levy –albumi tehtiin kokoonpanolla Matti Inkinen (laulu), Juha Oksanen (kosketinsoittimet), Jukka Merisaari (rummut), Erkka Makkonen (kitara) ja Jouni Salovaara (basso). Tämä kokoonpano keikkaili SIG:in 30-vuotisjuhlavuoteen 2008 saakka, jolloin ilmestyi SIG:in viimeiseksi jäänyt single Kuinka paljon sua rakastinkaan. Tarkoituksena oli tehdä myös laaja juhlakiertue, joka kaatui Matti Inkisen vakavaan sairastumiseen.

 

Altti Koivisto

Lähteet: Altti Koivisto ja Sami Raninen / Kaunis on Suomi Raision kohdalta (2000) sekä Altti Koivisto / Lukuvuosia ja vuosilukuja : Raision yhteiskoulusta Raision lukioon 1957-2012 (2012)

sig-nayttelu1

sig-kannet2

SIG - Matkalla Maineeseen

SIG – Matkalla Maineeseen

SIG Sudet

SIG Sudet

 

 

SIG - Vuosisadan Rakkaustarina

SIG – Vuosisadan Rakkaustarina

 

SIG - Syke

SIG – Syke

sig Unelmia11

SIG – Unelmia

SIG - Purppura

SIG – Purppura

Inkinen - Allapäin

Inkinen – Allapäin

 

 

 

 

 

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s