Mitä minä luen. Juha Kiskonen

Juha Kiskonen.

Juha Kiskonen.

Oletko koskaan miettinyt mitä varsinaissuomalaiset musiikki-ihmiset lukevat? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua muusiikkivaikuttajien suosittelemiin teoksiin Turun Pääkirjaston Rotundassa. Esillä on myös artistin omaa musiikkia. Henkilö vaihtuu viikottain ja näyttely jatkuu joulukuulle. Rotunda sijaitsee vanhan kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa. Käykääpä katsomassa!

Viikolla 49 on vuorossa Juha Kiskonen.

1.Kuvaile itseäsi muusikkona / musiikkielämän toimijana.

Innostus musiikkiin heräsi varmaan joskus hieman ennen 80 -luvun puoltaväliä pihamme lasten Kiss -yhtyettä kopioineiden pahvikitara -yhtyeiden ansiosta. 90 -luvulle tultaessa rupesivat perus heavy -bändit jo pikkuhiljaa puuduttamaan ja punkin löytämisen jälkeen tulivat ensimmäiset oikeat bändiviritelmät. 90 -luvun puolivälin jälkeen päästiinkin jo tekemään muutamia keikkoja.

Olen aina pitänyt monesta eri musiikkityylistä. Erityylisiä orkestereita joissa soitin olikin 2000 -luvun alkupuolella samaan aikaan useita (pääasiassa marginaali -musaa). Kaikenkaikkiaan olen soittanut varmaan n. 25:ssä yhtyeessä, osan ollessa varsin lyhytikäisiä. Aloitin soittamisen kitaralla, ekoissa bändeissä soittelin bassoa, josta sirryinkin melkein kokonaan rumpuihin. Nykyisin puuhastelen mielelläni myös rumpukoneiden ja syntikoiden kanssa.

En ole koskaan opiskellut musiikin teoriaa tms. ja mielestäni soittamisessani on säilynyt  jonkinlainen DIY/punk/mikälie -kohkaaminen. Pidänkin itseäni varsin keskinkertaisena ”muusikkona”.

Ensimmäiset viralliset julkaisut tulivat noina 2000 -luvun alkuvuosina (a Spokane). Vuonna 2006 pääsin sitten ensimmäista kertaa ulkomaille soittamaan (tuurasin kaveria Goodnight Monstersin kiertueella). Se oli mullistava kokemus.

Viimeiset vuodet olen enemmän tai vähemmän keskittynyt yhteen orkesteriin, Nightsataniin. Ensimmäinen levymme ilmestyi vuonna 2010 ja uusin levymme, Nightsatan And The Loops Of Doom (joka on samannimisen lyhytelokuvan soundtrack), julkaistiin loppukeväällä. 28.11.2014 julkaistiin vinyyliversio samaisesta soundtrackista.

Olen onnellisessa asemassa sillä olen saanut vuosien saatossa soittaa mahtavien ihmisten kanssa ja ystäviä soittohommat ovat tuoneet valtavasti eri puolilta maailmaa.

2. Miten lukuharrastus on vaikuttanut musiikintekoosi / työhösi musiikin parissa?

Olen pienestä pitäen lukenut paljon musalehtiä ja kirjoja (esimerkiksi 90-luvun lopulla miltei asuin musakirjastolla). Väkisinkin niistä saa ideoita.

Tykkään lukea erityisesti bändien ja artistien uran eri vaiheita kuvaavia kirjoja sekä tarinoita erilaisten musatyylien, keikkapaikkojen ja aikakausien takaa (esim. Please Kill Me, Can’t Stop Won’t Stop, Choosing Death, Rip It Up And Start Again). Niistä saatu kuva saattaa muuttaa käsityksesi kirjan kohteesta täysin. Eikä aina hyvään suuntaan.

3. Esittele lempikirjasi/ -kirjailijasi. Jos sinulla ei sellaista ole, niin esittele lempigenresi (esimerkiksi dekkarit tai romantiikka).

Kaikki omalla tavallaan ajatuksia herättäviä:

George Orwell (1984)

Nick Hornby (mm. Fever Pitch, High Fidelity…)

Noam Chomsky (mm. Maailmanvalta vai maailmanloppu)

4. Käytätkö kirjastoa?

Kyllä käytän mutta nykyään suurin osa siellä käyttämästäni ajasta menee pääkirjaston lastenosastolla 1,7-vuotiaan poikani kanssa. On hienoa, että meillä on täällä näin upea kirjasto!

5. Jos olisit kirja, niin mikä kirja olisit?

Hmmm… Ehkä Tommi Liimatan Jeppis (en ole vielä lukenut loppuun, taidanpa jatkaa nyt).

Toim. Petri Kipinä ja Erika Woodard

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Mitä minä luen, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s