Viikon levy: Big Country – The Crossing (1983)

big_country-the_crossing(2)Viikon levyn on tehnyt bändi, jonka  olin unohtanut pitkiksi ajoiksi. Yhtenä päivänä päässäni alkoi soida Steeltown-biisin alkuriffi ja löysin vanhan rakkaani uudestaan. Ensimmäisen kerran kuulin Big Countrysta, kun vuonna 1984 nauhoitin Rockradio-ohjelmasta kappaleita c-kasetille. Tuli painettua rec-nappia juuri oikeassa kohtaa, kun sain nauhalle Big Countryn Wonderlandin. Olin silloin vasta 11-vuotias, mutta älysin sen verran, että tämän bändin soundissa oli jotain erilaista. Olen nyt kuunnellut viikon bändin kahta ensimmäistä levyä ja olen ihan myyty.  Niitä voisi kuunnella uudestaan ja uudestaan. Ne kuulostavat uskomattoman tuoreilta, vaikka ovatkin tehty 1980-luvulla.

Big Country on lähtöisin Skotlannin Dunfermlinestä ja se perustettiin vuonna 1981. Se saavutti maailmanlaajuista suosiota 1980-luvulla. Big Countryn kappale ”In A Big Country” nousi kansainväliseksi hitiksi vuonna 1983 ja esikoisalbumi The Crossing myi kultaa Yhdysvalloissa sekä platinaa Britanniassa ja Kanadassa. Tätä ennen yhtye oli tehnyt läpimurtonsa Britanniassa Top10-singlellä ”Fields of Fire”. The Crossingia seurasi kaksi Britanniassa menestynyttä albumia: Steeltown (1984) nousi Britannian albumilistan ykköseksi ja sisälsi kolme Top40-singleä; The Seer (1986) oli brittilistan kakkonen. Kumpikaan albumi ei kuitenkaan enää saavuttanut debyyttialbumin suosiota Yhdysvalloissa. The Seerin nimikkokappaleella oli mukana Kate Bush. Aika moni muistaa Big Countryn keikan Provinssirockissa 1986.

1980-luvun loppuun mennessä yhtyeen suosio hiipui, mutta se jatkoi keikkailua ja levyttämistä pienille levymerkeille läpi 1990-luvun. Alkuperäinen Big Country tuli päätökseen, kun henkisistä ongelmista kärsinyt yhtyeen keulahahmo, laulaja Stuart Adamson löydettiin kuolleena hotellista Honolulussa 16. joulukuuta 2001.

Oli vaikea valita teenkö viikon levyn Big Countryn esikoisesta the Crossingista vai vuosi sen jälkeen julkaistusta Steeltownista. Molemmat ovat aivan loistavia levyjä. Päädyin lopulta the Crossingiin, koska se on kokonaisuutena  parempi ja pidän levyn kotikutoisista soundeista.

Big Countryn omaperäinen soundi tulee ilmavasta kitaroinnista, säkkipillimäisestä soundista, jonka Adamson kehitti soittamalla sähkökitaraa e-bowilla. E-bow saa kitarat kuulostamaan paikoittain syntetisaattoreilta. Laulaja-kitaristi Stuart Adamson soitti aikaisemmin skottilaisessa punk-bändissä, joten Big Countryn musiikissa on vaikutteita punkista, mutta musiikki on monipuolista, polveilevaa, maalailevaa, intohimoista, kekseliästä, kaunista ja yllättävää. Sanoisinko punkin, progressiivisen rockin ja indie-rockin sekoitusta.

 

”Kaikki alkoi musiikista, joka soi päässäni… musiikki muodosti kuvia, jotka laajenivat maisemiksi ja kertoivat tarinoita… huomasin, että pystyin soittamaan sitä ja kitara oli kytkettynä suoraan sydämeeni”.

 

The Crossing-levyn musiikki kuulostaa juuri tuolta mitä Stuart Adamson kuvaili.  Pidän myös lauluharmonioista, jotka tuovat musiikkiin dynamiikkaa. Adamson ja Butler laulavat stemmoja myös biisien A-osissa. Kitarointi on erittäin melodista, monissa biiseissä riffit jäävät yhtä lailla päähän soimaan kuin laulumelodiat ja mikä parasta: väliosissa kitarat eivät soita tilulilu-sooloja, vaan melodiaa.

 

The Crossing levyn merkityksen on parhaiten ehkä tiivistänyt The Rolling Stone lehden toimittaja Kurt Loder 15.9.1983:  ”Here’s a big-noise guitar band from Britain that blows the knobs off all the synth-pop diddlers and fake-funk frauds who are cluttering up the charts these days. Big Country mops up the fops with an air-raid guitar sound that’s unlike anything else around, anywhere … Like the Irish band U2 , Big Country has no use for synthesizers, and their extraordinary twin-guitar sound should make The Crossing a must-own item for rock die-hards”.

 


Adamsonin kuoleman jälkeen 2007 Big Country palasi esiintymislavoille 25-vuotisjuhlansa kunniaksi jäljellä olevien jäsentensä voimin basisti Tony Butler laulajana. Vuonna 2011 yhtyeen laulajaksi tuli Mike Peters. Big Country on tehnyt uudella kokoonpanolla kaksi  kiertuetta. Vuonna 2012 helmikuussa yhtye juhlisti 30-vuotiskiertueellaan esikoisalbumiaan The Crossing, mutta on hyvin vaikea kuvitella tätä bändiä ilman Stuart Adamsonia. ” He was a genius”.

 

Hevifossiili

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uncategorized, Viikon levy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s