Viikon levy: A Place To Bury Strangers – Worship

A-Place-To-Bury-Strangers-WorshipÄäntä, mölyä, kakofonista surinaa! Ja kaiken tämän takana kauneutta, heleyttä, surua. Tätä kaikki on newyorkilainen A Place To Bury Strangers. Yhtye toimii triomuotoisena ja tunnetaan varsin kovaäänisenä yhtyeenä jonka rutina, ritinä ja sirinä yhdistyy upeasti perinteiseen poplaulumuotoon. Melankolisia ja kauniita kappaleita usein sydänsuruista ja parisuhteesta. Musiikki tuntuu säestävän sanoja ja tekevän kouriintuntuvaksi sen pakahduttavan tunteen kun ei saa rakkauttaan tai kun kaipaa tuon rakkauden luo. Aiemmalla levyllä, Exploding head, ollut kappale kertoo jo nimellään ”I lived my life to stand in the shadow of your heart” tästä kaihosta ja tunteen palosta jota musiikki heijastaa.

Yhtyeen musiikissa on selviä viitteitä Jesus And Mary Chainin suuntaan, joka luonnollisesti on innoittanut monia muitakin vastaavia yhtyeitä. APTBS on lämmitellytkin, kuten myös Black Rebel Motorcycle Clubia ja Nine Inch Nailsia, eli varsin erilaisille kuulijakunnille. Yhtye on tätä nykyä kaksimiehinen, mutta johtohahmona voidaan pitää Oliver Ackermania, joka omistaa säröpedaaleihin erikoistuvan kitaraefektifirman Death by Audion; tämän yhtyeen tuotannossa usein, kuten nytkin tuodaan esiin, mutta sen kyllä myös huomaa. Kitarat rutisevat ja ritisevät kuin vahvistimet olisivat hajoamassa. Mutta kappaleet eivät ole pelkkää fuzzin kyllästämää möykkää kuten  voisi kuvitella ja kuten noiseyhtyeillä usein vaan kappaleiden rakenteet ovat koukkujen kyllästämää popmusiikkia jota on helppo ja miellyttävä kuunnella särövalleista huolimatta.

Kappaleista esiin nousee mm. vauhdikas ja menevä kappale ’And I’m up’ – Elämässä vain tulee joskus eteen tilanne, jossa kaikki vaihtoehdot tuntuvat jollakin tavalla väärältä.  ”Either way I choose, the choice is wrong, so I choose wrong.” Kappale tuntuu kiteyttävän tämän tunteen hienosti. Mutta myös antaa positiivista viestiä siitä että asioiden ei pitäisi antaa kasautua sisälleen. ”Sometimes I should realize, it’s better not to hold back what I want to say. And now that I do realize, I will never hold back what my head wants to say.”

– Antti Impivaara

Varaa levy Vaskista

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

One response to “Viikon levy: A Place To Bury Strangers – Worship

  1. Mikko Aaltonen

    Hyvä levy, yksi vuoden 2012 parhaista.
    Jäi vähälle huomiolle mediassa, suomalaisissa lehdissä en ole arvioita nähnyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s