Viikon levy: Re-machined – A tribute to Deep Purple’s Machine head

Re-machined-A tribute to Deep Purple's Machine headUunituoreella tribuuttilevyllä joukko eturivin artisteja ja muusikoita tekee kunniaa yhdelle kaikkien aikojen parhaista hard rock- albumeista. Deep Purplen vuonna 1972 julkaistusta Machine headista ilmestyy piakkoin kauppoihin uusi juhlaversio 40th anniversary edition. Ennen tuohon julkaisuun perehtymistä fanien kelpaa fiilistellä tämän tribuutin parissa. Kaikki levyllä esiintyvät muusikot ovat saaneet valita versioimansa kappaleen. Deep Purplen eittämättä tunnetuin kappale, Smoke on the water, huomioidaan peräti kahdesti. Kiinnostavampi versio on ilman muuta jälkimmäinen sillä The Flaming Lips yhdessä Gibby Haynesin kanssa on tehnyt kappaleesta täysin oman kuuloisensa. Sehän on hyvän coverin perusta. Levyn avausraidan versiossa Carlos Santana tiluttelee kyllä tyylikkäästi mutta versio on turhan yksi yhteen alkuperäisen kanssa.

Tribuutilla on mukana peräti kaksi varsinaista superkokoonpanoa. Chickenfoot paahtaa Highway starin läpi livenä sellaisella innolla, että kuulija ei voi kuin hymyillä. ”Are you fuckin’ ready to rock!?”, karjuu yhtyeen solisti Sammy Hagar. Herrat pitävät selvästi hauskaa päästessään esittämään yleisölle vanhaa suosikkikappalettaan. Toisen superkokokoonpanon, Kings of Chaosin, riveistä löytyy mm. sellaisia muusikoita kuin Joe Elliott, Duff McKagan sekä Matt Sorum. Heidän Never beforensa svengaa varsin mallikkaasti. Albumin päättää When a blind man cries. Kappale, joka ei alun perin ollut mukana Machine headilla. Se on kuitenkin äänitetty samoissa sessioissa sekä julkaistu Never beforen b- puolella. Kyseinen laulu onnistuu koskettamaan allekirjoittanutta aina. Tällä kertaa Metallica, joka oli halunnut levyttää kappaleen jo vuosia, suoriutuu urakastaan varsin mallikkaasti

Re-machined– A tribute to Deep Purple’s Machine head on hyvän mielen levy, jolla tunnetut muusikot pääsevät irrottelemaan suosikkikappaleidensa parissa. Levyllä kuullaan useampaa kitarasankaria, joiden taito ja näppäryys pääsevät oikeuksiinsa Ritchie Blackmoren jalanjäljissä. Deep Purplen ja erityisesti tämän levyn fanina kuuntelen tribuuttia mielelläni vaikka olisinkin toivonut huomattavasti rohkeampaa irtiottoa alkuperäisiin versioihin. Siitäkin huolimatta, että lauluihin ei koskaan kyllästy antaisi uusi lähestymistapa niihin raikasta tuoreutta. Tribuutista on ilmestynyt myös fanpack- versio, jossa on cd- levyn lisäksi mukana yli satasivuinen lehti Deep Purplesta. Lp- versio sisältää samat yhdeksän kappaletta kuin tämä perusversio jonka kuuntelin. Vaihtoehtoja siis riittää kun levykauppa kutsuu tilipäivän koittaessa.

Petri Kipinä

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s