10 valittua levyä avaruudesta

Turun kansainvälisten kirjamessujen yhteydessä 5.-7.10.  järjestetään myös Turun Tiedemessut, joiden yhtenä tämän vuoden teemana on avaruus.  Sen kunniaksi  10 valittua avaruusmusiikkia sisältävää levyä Vaski-kirjastojen kokoelmista:

Gustav Holst : The Planets (1914-16)

 

Englantilainen Gustav Holst sävelsi välillä 1914–16 orkesterisarjan The Planets, jossa kaikki aurinkokuntamme planeetat saivat oman kappaleensa Maata lukuun ottamatta. Pluto löydettiin myöhemmin, joten emme tiedä, miten Gustav olisi sitä käsitellyt. Vuonna 2000 Colin Matthewsilta tilattiin Pluto sarjaa täydentämään. Vuonna 2006 taas todettiin, että Plutoa ei sovikaan kutsua planeetaksi. Holst oli kiinnostunut astrologiasta, ja hän pyrki vangitsemaan kunkin planeetan astrologisen luonteen.


 

Tangerine Dream: Alpha Centauri (1971)

 Tangerine Dream on saksalainen vuonna 1967 perustettu elektronisen musiikin yhtye, jota pidetään 1970-luvun julkaisujensa ansiosta ambient-musiikin klassikkona ja syntetisaattoreita hyödyntävän populaarimusiikin pioneerina. Albumi Alpha Centauri tehtiin 1971 ja se poikkeaa yhtyeen ensimmäisestä albumista “Electronic Meditation” osittain siksi, että levyllä on käytetty enemmän syntetisaattoreita ja elektronisia soittimia, vaikka ne enimmäkseen pysyvätkin levyllä taka-alalla. Levyllä eniten esillä olevat soittimet ovat urut ja huilu.  Toinen poikkeavuus on, että tama albumi keskittyy tummiin, avaruusmaisiin äänimaailmoihin toisin kuin Elelctronic Meditationin pitkiin jamisessioihin. Albumia myytiin 20 000 kappaletta Saksassa, joka on melkein neljä kertaa enemmän kuin heidän seuraava levynsä “Classic Phaedra”.

 

 

David Bowie: The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars (1972)

David Bowien vuonna 1972 julkaisema konseptialbumi, joka äänitettiin vuosina 1971-1972. Levy oli Britanniassa valtaisa menestys ja muutti merkittävästi pop-musiikin suuntaa. Albumi ja lavashow rakentuivat Bowien alter egon, Ziggy Stardustin ympärille. Ziggy oli kuvitteellinen, ulkoavaruudesta maan pinnalle laskeutunut rocktähti.

Hawkwind: Space Ritual (1972)

 ”Space Ritual” oli yhtyeen suuri kiertue vuosina 1972-1973, jonka ideoi yhtyeen laulaja/runonlausuja Robert Calvert. Ideana oli tarjota yleisölle audiovisuaalinen kokemus avaruudessa ja ajassa matkustamisesta. Lavasteet, teemat ja konserteissa nähdyt avaruus-animaatiofilmit olivat Calvertin ja taiteilija Barney Bubblesin kehittelemiä. Calvert ja yhtyeen lähipiiriin kuulunut tieteiskirjailija Michael Moorcock kirjoittivat albumilla kuultavat runot, jotka Calvert lausui. Klassikoksi muodostunut, Moorcockin kirjoittama ”Sonic Attack”-runo julkaistiin promo-singlenä, joka nykyään on keräilyharvinaisuus.

Albumi nauhoitettiin kahdessa konsertissa 22. joulukuuta 1972 Liverpoolin Stadiumilla ja 30. joulukuuta Brixton Sundownissa, Lontoossa. Ajan myötä albumi on noussut yhdeksi space rock-genren tärkeimmistä albumeista.

Pink Floyd: The Dark Side of the Moon (1973)

The Dark Side of the Moon on englantilaisen rock-yhtyeen Pink Floydin kahdeksas studioalbumi vuodelta 1973. Albumia pidetään yleisesti Pink Floydin merkittävimpänä The Wallin ja Wish You Were Heren ohella. Sitä on myyty arviolta 45 miljoona kappaletta, mikä tekee siitä yhden maailman myydyimmistä. Albumia on monesti sanottu yhdeksi populaarimusiikin historian merkittävimmistä. Albumi sisältää poikkeuksellisen paljon elektronisilla soittimilla tuotettua ääntä, ja siitä tulikin pitkäaikainen esimerkki siitä, kuinka syntetisaattoreita voidaan käyttää populaarimusiikissa.

The Dark Side of the Moonia alettiin levyttää toukokuussa 1972 Abbey Roadin studioilla Lontoossa.  Abbey Roadin silloinen ovimies, irlantilaissyntyisen Gerry lausuu levyn päättävän Eclipsen lopussa:

Oikeastaan ei ole olemassa kuun pimeää puolta… itse asiassa se on kaikki pimeää. (engl. There is no dark side of the Moon really… matter of fact it’s all dark.)

 

 

Eno, Brian: Apollo (1983)

 Vuoden 1983 Apollo – Atmospheres & Soundtracksille päätynyt musiikki syntyi elokuvantekijä Al Reinertin tilauksesta. Kuukävelystä ja Apollo-projektista kertova dokumentti vei Enon musiikin ensi kertaa juuri sinne, minne se oli jo 1970-luvun puolivälistä kurkotellut, eli avaruuteen. Sävelmattoja olivat laatimassa Daniel Lanois sekä velipoika Roger Eno.  Temmoltaan ja äänimaailmaltaan rauhallinen levy, joka sopii hyvin myös meditaatioon.

 

 

Karl-Birger Blomdahl : Aniara-ooppera (1985)

Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa on Harry Martinsonin runoelmamuotoinen tieteiskertomus vuodelta 1956. Aniara kertoo kurssistaan pois joutuneesta tulevaisuuden avaruusaluksesta, joka vei ihmisiä ydinsodassa saastuneesta Maasta Marsiin. Matkalla sattuu kuitenkin onnettomuus ja alus syöksyykin ulos Aurinkokunnasta.

Ruotsalainen säveltäjä Karl-Birger Blomdahl on säveltänyt Aniarasta oopperan, johon libreton (tekstin) on tehnyt Erik Lindegren. Ruotsalainen progressiivista metallia musiikkia Seventh Wonder julkaisi vuonna 2010 levyn The Great Escape, jonka 30-minuuttinen nimikappale perustuu Aniara-saagaan.

Song of Earth: NASA space recordings of Earth : Song using earth orbit space sounds as instruments (1991)

 Levyllä on NASAn avaruusluotaimen tallentamaa sähkömagneettista värähtelyä (kesto noin 30 minuuttia). Vaikka avaruudessa ääni ei kulje, avaruudessa on silti elektromagneettista värähtelyä. Maan äänet eli sähkömagneettiset värähtelyt syntyvät, kun aurinkotuulet törmäävät maan magneettikenttään. NASAn suunnittelemilla erityisillä laitteilla sähkömagneettinen värähtely on voitu muuntaa ihmisen kuulotaajuudelle (20-20,000 CPS).  Sopii hyvin esimerkiksi meditaatiomusiikiksi tai ääniefektiksi.

 


Williams, John: The music of Star Wars (2007)

 Seitsemän levyn kokoelma sisältää kokonaan kaikkien Tähtien sota- elokuvien musiikin.  John Williams on yksi tunnetuimmista elokuvasäveltäjistä. Hänen käsialaansa ovat kaikki Tähtien sota -elokuvien soundtrackit.

Transkaakko: Tuorla : music inspired by and made for space (2012)  

Transkaakon viidennelle albumille on koottu parhaat palat Piikkiön Tuorlan planetaarion elokuvaesityksiin tehdystä musiikkikokonaisuudesta. Levyllä on melankolisia sävelmiä, orgaanisia soundeja ja polveilevia rytmejä. Tuorla on monipuolinen mutta samalla yhtenäinen levy, jolla kuullaan  folk-ambientin sävyjä (Avaruus ulkoapäin katsottuna) ja vihjeitä pohjoisesta kansanmusiikista (Maa), vokalisoinnin vetämää yhtyesoittoa (Syvä taivas) ja sähköistä mollivyörytystä (Sfääri).

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s