Äänilevyn historia

Vuonna 1877 Thomas Alva Edison (1847-1931) keksi kuinka ääntä voidaan tallentaa. Edison kiinnitti teräslieriöön tinapaperia, sitten hän puhui suppiloon sanat: ”Mary had a little lamb”. Kalvoon kiinnitetty neula kaiversi tinapaperille äänenvärähdyksiä vastaavan uran. Keksinnölle Edison antoi nimen fonografi ja se patentoitiin välittömästi. Keksinnön käyttötarkoituksina Edison mainitsi kuolevaisten viimeiset sanat, sanelukone, soittorasia, lelut, opetustoiminta jne.

Äänen taltioiminen ja sen toistaminen laitteella oli aikamoinen ihme. Laite oli Suomessa nähtävissä ensimmäistä kertaa vuonna 1879 Helsingin yliopistotalolla markan sisäänpääsyä vastaan.

Vuonna 1885 Charlels Summer Tainter ja Chichester Bell patentoivat grafofonin. Siinä Edisonin tinapaperi oli vaihdettu vahalieriöön, jossa ääni saatiin ”pysyvästi” tallennetuksi.

Vuonna 1887 Emil Berliner patentoi gramofonin, perusideana oli litteä levy jossa neula kulki levyssä poikittaissuunnassa. Ideana oli alusta asti tuottaa levyjä teollisesti eikä tehdä yksittäiskappaleita, kuten vahalieriössä. Alussa levyjä puristettiin kumille, kirjelakalle ja lasille. Sitten kuitenkin 1890-luvun lopulla päädyttiin shellakkamassaan.

Vuonna 1888 Edison paranteli vanhaa keksintöään fonografia joka muistutti paljon gramofonia.

Fonografeja myytiin yliopistoille ja varakkaisiin yksityiskoteihin. Sitten joku keksi tallentaa lieriöille musiikkia. Vuonna 1889 ääniteteollisuus oli saanut alkunsa.

1890-luvulla Suomessa oli vahalieriöllä jo tarjolla mm. laulut Herää suomi ja Aamulla varhain. Aino Ackté oli ensimmäisiä suomalaisia levylaulajia. Kaiken kaikkiaan suomalaisia levyjä tehtiin akustisella kaudella noin tuhat kappaletta.

Vanhin säilynyt äänite on Kanadan kuvernöörin puhe 1888 Toronton teollisuusnäyttelyn avajaisissa.

Äänilevyn alkuaikoina levylle kelpasi melkein kuka tahansa, ja yleensä äänitykset olivat erittäin heikkolaatuisia, monet hotellihuoneissa äänitettyjä. Äänen teki huonoksi se, että oli käytössä vain akustinen tapa tallentaa ääntä. Akustisessa tavassa tallentaa ääntä oli monta huonoa seikkaa. Ensinnäkin korkeat ja matalat äänet puuttuivat levyltä kokonaan, joten esimerkiksi pianon tai viulun äänittäminen oli vaikeaa. Soittajan ja laulajan piti olla lähellä suppiloa joka taltioisi äänen, tosin monet soittajat keksivät nerokkaita ideoita vähentääkseen tätä ongelmaa.

Alkuaikoina levyt olivat pääosin puhetta ja oopperaa, myöhemmin tuli sitten orkesteri- ja sinfoniamusiikki mukaan. Vuonna 1917 neworleansilainen yhtye alkoi soittaa uutta musiikkia. Jazzyhtye oli nimeltään Original Dixieland Jass Band. He tekivät ensimmäiset jazzlevyt, soittajat olivat valkoihoisia.

Vuonna 1923 ilmestyi ensimmäinen numero The Gramophone lehdestä. Se on nykyäänkin olemassa ja maailman vanhin äänilevyalan lehti.

Vuosisadan vaihteessa soittimien tekniikka kehittyi ja niihin tuli monta hyvää parannusta, kuten nivelellinen äänivarsi. Neulanpaino ei kohdistunut koko äänivarren matkalta. Se säästi ennen kaikkea levyjä mutta myös paransi äänenlaatua huomattavasti. Käytössä oli myös erilaisia neuloja. Yökuunteluun oli olemassa oma neulansa, mutta myös oli oma ns. hifi-neula joka oli valmistettu bambusta. Kuitenkin äänenlaatu jätti vielä toivomisen varaa.

Vuonna 1924 amerikkalainen Western Electric esitteli mikrofonin, uuden tekniikan tallentaa ääntä sähköisesti. Mikrofoni loi aivan uudenlaisia tapoja tehdä musiikkia, esimerkiksi isotkin kuorot ja sinfoniat saatiin taltioitua kokonaan. Tämä kiihdytti levymyyntiä erityisen paljon.

Vuonna 1929 Suomessa ylitettiin ensi kertaa miljoonan levyn vuosimyynti. Koko ajan tuli markkinoille uusia levymerkkejä, ja yhtiöt perustivat sisaryhtiöitään eri maihin. Samoihin aikoihin myös jazz- ja viihdemusiikki alkoi saada enemmän jalansijaa klassisen musiikin rinnalle. Musiikki alkoi olla suuri osa sen ajan nuorisokulttuuria.

Vuonna 1948 esiteltiin uusi levytyyppi lp (long play). Se pyöri 33 kierrosta minuutissa vanhan 78 kierroksen sijaan. Sen valmistamiseen käytetty vinyyli on huomattavasti parempaa kuin vanha shellakka.

Suurimman osan myyntituotoista vei kolme suurinta levy-yhtiötä jotka alusta asti ovat olleet mukana Decca, RCA Victor ja Columbia. Näiden pahimmat kilpakumppanit olivat Capitol, Mercury ja MGM.

Vuonna 1963 tuli kasettinauhuri markkinoille, nekin olivat aluksi melko kelvottomia ja hyvin kalliita. Myöhemmin niitä on kehitelty ja sovellettu myös autokäyttöön. Kuitenkin tekniikka ja kestävyys ovat huomattavasti heikompaa kuin lp-levyn. Ehkä juuri autokäyttöön kasetti soveltuu parhainten. Kasetit olivat toki hyvin halpoja verrattuna vinyyliin. Näin kylläkin monet artistit saivat enemmän tunnettavuutta, kun kasetteja sai halvalla marketin tai huoltoaseman hyllyltä.

Vuonna 1979 Philips ja Sony esittivät uuden kehitteellä olevan levytyypin cd:n (compact disc). Cd:n maailmanensi-ilta oli Tokiossa vuonna 1982. Euroopassa levy otettiin vastaan vuonna 1983. Cd levy oli kaupallisesti hyvin kannattava, vanhoja loppuun kuluneita äänitteitä saatiin myytyä uudelleen kalliimmalla hinnalla. Klassinen musiikki oli ensimmäisenä joka siirrettiin uuteen digitaaliseen muotoon cd-levylle.

Cd-levy mahdollisti sen että saatiin mahtumaan levylle enemmän materiaalia kuin lp:lle.

Lp on nyt 2000-luvulla taas uudestaan pinnalle noussut formaatti, tässä muuten digitaalisessa ajassa. Keräilijät ostavat vanhoja lp-levyjä ja uusia valmistetaan koko ajan, tosin murto-osa kaikista äänitteistä. Lp:n kansitaide ja äänen leppoisuus ovat ylivoimaisia verrattuna muihin formaatteihin, mielestäni. Tosin parhaan äänenlaadun saavuttamiseen tarvitaan hyvä soitin sekä äänirasia.

Lähde: Pekka Gronow, Äänilevyn historia. 1990.

Aarne.K



2 kommenttia

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

2 responses to “Äänilevyn historia

  1. Kelju

    Mikä on suomen vanhin äänitallenna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s