Kaamos: Deeds And Talks – Musiikkiaarteita maakunnasta, osa 1


Kaamos: Deeds And Talks

Musasto kertoo uuden juttu- ja näyttelysarjan ensimmäisessä osassa yhtyeestä Kaamos. Bändin ensimmäinen ja ainut albumi Deeds And Talks ilmestyi uudestaan tammikuussa 2010. CD on julkaistu Rocket Recordsin ja Warner Music Finlandin yhteistyönä. Turkulaisen progressiivisen rockin/popin merkkiteos ilmestyi alun perin marraskuussa 1977 Matin ja Tepon M&T Productionsin kustantamana. Kaamoksen uusintajulkaisu on odotettu – ja varsin onnistunut. Klassikko on palannut.

Albumi on miellyttävä aikamatka vuoteen 1977. Kitaristi Ilpo Murtojärven sävellykset ovat täynnä ilmaa ja keveyttä, vaikka bändin sovitukset ovat tiukkoja. Samalla soundi on moderni: kenties lähellä samankaltaista ajattomuutta kuin Wigwamin albumit ‘deep pop’ -kaudella. Äänimaailma tuntuu tuoreelta. Tuotanto on hienosti tasapainossa.

Levy on suurelta osin kitaran dominoima, mutta ilman otsaryppyjä. Koskettimista voi havaita sävyjä J. S. Bachin lisäksi Rick Wakemanin (Yes) tai Peter Bardensin (Camel) vaikutuksesta. Deeds And Talksin musiikillinen kauneus ja vaivattomuus tuovat mieleen myös Matti Järvisen 1976 ilmestyneen albumin  Matin levy (uusintajulkaisu Rocket Records, 2007). Molemmissa levyissä on jonkinlaista onnellisuutta ja viattomuutta joka koskettaa. Myös Kaamos-yhtyeen laulaja Johnny Gustafsson tuo progehtavaan  musiikkiin popin tunnetta.

Yhtyeen kokoonpano:
Johnny Gustafsson (laulu, rummut),
Kyösti Laihi (koskettimet, Moog, taustalaulu),
Ilpo Murtojärvi (kitara, taustalaulu) ja
Jakke Leivo (basso)

Säveltäjä ja kitaristi Ilpo Murtojärvi puhuu Musastolle:

Deeds And Talks on nyt vihdoin saatavana CD-formaatissa. Miltä uusi laitos tuntuu?
Masterointi on hyvin ja maulla tehty. Siinä ei ole liikaa kompressointia, joka veisi tällaisesta musiikista nyanssit, ja kuunteleminen kävisi raskaaksi. Onneksi myös alkuperäinen master-nauha oli tallella, joten digitaalinen masterointi tehtiin suoraan nauhalta eikä vinyyliltä. Toisin sanoen lähtökohta masterointiin oli paras mahdollinen, ja lopputulos kuulostaa mielestäni murealta ja muhkealta. Myös tuoreelta.

Albumin kansi on komea. Miten kansitaide valittiin?
Taiteilija Tapio Kinnusella oli niihin aikoihin tauluja esillä Soitin Laineen lähellä olevassa liikeessä, jonka nimeä en muista. Muistaakseni rumpalivokalistimme diggaili noita tauluja. Kinnuselta kysyttiin, haluaisiko hän maalata levymme kanteen taulun. Treffit olivat Soitin Laineella, ja Kinnunen muistaakseni alkoi heti luonnostella maalausta tupakka-askin kanteen. Se oli siis Kaamoksen levykantta varten tehty tilaustyö, joka löytyy originaalina Matin ja Tepon toimistosta. Heidän levy-yhtiönsähän kustansi koko levyn kansineen.

Olet säveltänyt albumin kappaleet. Mitä musiikillisia vaikutteita poimit ympäriltäsi kun biisit hahmottuivat? Haluatko mainita suuria vaikuttajiasi?
Tuohon musiikinlajiin tuona aikana saattoi poimia vaikutteita mistä vaan: klassisesta, jazzista, muista bändeistä. Pääasia oli että tehtiin bändimusiikkia omalla kokoonpanollamme, ja että pystyttiin ne myös keikalla toteuttamaan. Opiskelin Turun konservatoriossa, ja klassisen musiikin tematiikka, rakenteet, harmonia, kontrapunkti ja monet muut vaikutteet kuuluvat Deeds And Talks -levyltä. Samoin kuuluu myös J. S. Bach ainakin kappaleessa ”Barokki”. Siinä tietysti rokki-sanalla on erityinen merkityksensä. Jethro Tullia diggailin nuorempana, ja brittiläinen proge ja keskiaikainen musiikki kuuluvat myös levyltä. Amerikkalaista mustaa musaa soitettiin myös jossain määrin, mm. War -yhtyettä, ja jotain sieltäkin poimittiin. Mm. Jan Hammeria, Zappaa sekä Yesiä myös soitettiin ja kuunneltiin. Jazz ja blues kuuluvat lähinnä sooloista ja riffeistä. Esimerkiksi jazzille tyypilliset harmoniat eivät sävellyksissä pahemmin kuulu. Kvarttisointuja kyllä käytettiin runsaasti. Mutta Kaamoksen musiikin piti kuulostaa tuollaiselta, ja jazz-harmoniat olisivat saaneet sen kuulostamaan joltain muulta.

Entä mitä kautta Jocke Sumeliuksen tekstit päätyivät albumille? Oliko sovittaminen vaikeaa?
Jocke Sumeliuksen kanssa yhteistyö alkoi kai samoihin aikoihin, kun hän työsti tekstejä Relax by Combination -levylle, johon Kaamoskin soitti muutaman raidan. Tekstien ja sävellysten yhteistyö pelasi jotenkin vaivattomasti. Jossain kappaleessa oli teksti ensin, jossain sävellys. Joitakin työstettiin hieman lisää lopputuloksen saattamiseksi kohdalleen, mutta muistikuvani mukaan se meni helposti. Lopulliset sovitukset syntyivät treenikämpällä yhteistyönä, mutta sävellysten rakenteet, melodiat ja harmoniat olivat jo sävellettäessä melko valmiina. Kyösti lisäili sointuihin omia juttujaan, ja komppeja esimerkiksi hiottiin ja mietittiin. Treenattiin paljon.

Kerro kokemuksiasi tuoreesta keikasta Vimmassa tammikuussa!
Vimman keikka onnistui mukavasti. Yleisöä oli sali täynnä, ja tunnelma oli lämmin. Oli treenattu pari viikonloppua, ja jokaisen piti myös kuunnella levyä ja yrittää muistella, mitä on tullut aikoinaan soitettua. Lähdettiin ajatuksesta, että toteutetaan keikka alkuperäisillä sovituksilla, ja että se kuulostaa jotakuinkin samalta kuin levy. Levyllähän on muutamia päällesoittoraitoja, ja siksi keikalla oli vahvistettu kokoonpano. Jousikvartetti tosin oli ekstraa. Kaamoksen saama huomio jopa yllätti. Positiiviset lausunnot, joita olen kuullut, lämmittävät. Kaamos-aika oli minulle ja muille kaamoslaisille monella tavalla tärkeää aikaa.

Arvio, haastattelu ja valokuvat Tuomas Pelttari.

Tarkista Deeds and Talks -levyn saatavuus Vaski-verkkokirjastossa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musiikkiaarteita maakunnasta, Näyttelyt Turku

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s